Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kiinassa on paljon väkeä mutta ei niin paljon että 1 %:n jakkaran tai kaapin osto veisi koko Suomen sahatavarasaannon siihen. Pilkkuvirhe laskelmissa kuusessa olleella ilmeisesti.
Olikohan Upm:llä jo tiedossa sahapuunkin hinnan laskeminen, kun möi palstojaan Pohjois-Suomesta ? Ei välttämättä, mutta ei olisi mikään ihme vaikka olisi ollutkin.
Mäntyleimikoita kannattaa kasvattaa edelleen, jos hinta kerran laskee noin paljon kerralla. Kuusella min. 20 cm/49 dm norm.tukille laski kantohintaa jo aiemmin n. 5-10 % / kuusitukkileimikko.
Muutama vuosi sitten h-autojen co2-päästöt testauksissa oli n. 10 % pienemmät kuin käytännössä ja nykyään yli 20 %-yksikköä sitä pienemmät. Suomessa vähän vanhempien autojen omistajat joutuu maksamaan käytännössä saman päästötason autoista ennemmän ajoneuvoveroja.
Kun uusi standardi tulee voimaan , niin lisäkustannuksia tulee autonvalmistajille päästöjen pienentämisestä , jotta niiden ei tarvitsisi maksaa korkeita päästösakkoja valmistamistaan autoista.
Kaikki pintakaasulla ajetut moottorit pitää ”ryntäyttää” muutaman kerran ennen katsastusmittausta. Se koskee myös bensiinimoottorisia eikä ole mikään salaisuus.
Hieskoivukin kasvaa tukkipuuksi asti sille sopivassa paikassa. Ilmainen metsitys ja liian kosteuden haiduttaminen on sen etuja vaikka k-ajan kasvu ei tietenkään ole rauduksen luokkaa kangasmailla.
Äestykseen ei kannata tuhlata roposiaan paksuturpeisilla rahkaturvemailla.
Edellisessä keskusteluketjussa, joka koski hirvivahinkoja, oli linkki tutkimukseen hirvitiheyden vaikutuksista taimikkovahinkoihin. Muistaakseni siitä kävi ilmi, että hirvitiheyden pitäisi olla melko pieni, jotta vahingot vähenisi merkittävällä tavalla: Sopiva tiheys olisi 1- 1,5 kpl / 1000 ha.
Se tiheys oli 70-luvun alussa näillä main yleinen ja hirvien näköhavainnotkin oli melko harvinaisia.
Nämä uudet isommat hirvialueet saattaisi auttaa hirvien lupamäärien sopivan kohdentamisen lisäksi myös hirvien ”ruokintapaikkojen” ohjaamisessa taimikoita paremmin sopiville alueille, ainakin teoriassa.
Kaistaleen ”leveyssuositus” on ollut kyllä aina max 50 m. En ole kuullut suositeltavan 25 m kapeaa kaistaletta. Tietysti jos vain toisella puolella on metsää, niin 25 m:ä leveä vastaa sitten sitä 50 m max leveyttä.
Hyvin onnistuu turvemaan tai muuten pinnaltaan (rahka)sammaleisen kangasmaankin luontainen uudistaminen kun kosteutta on tarpeeksi joko ojia tukkimalla taimettumisen ajaksi tai muutenkin oikein sateisina kesinä, joita on ollut esim. 3 v sitten.
Liki puolet vuosikasvusta jää hakkuusäästöiksi Kainuussa ja Paltamon tehdas lisäisi kuitupuun tarvetta 2 milj.m³/a . Lyhyt kuljetusmatka toisi lisähyötyjä, joita esim. Kuopion tehdashankkeen toteutuminen ei vielä toisi. Kuopiostahan on varsinkin pohjoisempiin Kainuun metsiin jo pitkä matka.
Ottaa vesakko kiinni kuusikon uudestaan, jos ku-taimet on vain 30 cm pitkiä. Jos haluaa päästä mahdollimman vähillä taim-hoitokerroilla, niin pitäisi vielä odotella, että kuuset ehtii vähän pidemmiksi, mutta vesakko ei saa ehtiä liian haittaavaksikaan. Kävisin täyden lehden aikaan syynäämässä taimikon ja sen perusteella päätös joko pitää perata vai voiko odotella 1- 2 v. jotta yhdellä varhaishoitokerralla pääsisi. Ei kuusen taimet ole kovin herkkä tukehtumaan, mutta ei kannata jättää perkaamattakaan jos vaikuttaa että eivät selviä muuten kunnolla.
Lieneekö Mersu jo päässsyt ruosteherkkyydestä eroon ? Ainakin n. 10 v. vanhoissa se on ollut Mersun ongelma kuten oli aiemmin myös esim. Opelin ongelma 2000-luvun alussa ja Pösön ominaisuus jo pidemmän ajan. Kertakäyttökulttuurin aikaan se ei liiemmin tunnu haittaavan juuri muualla kuin kalliin autoilun maissa, kuten täällä meillä, joissa teiden suolausta joudutaan käyttämään. No, käytetty kannattaakin hankkia mieluummin pohjoisen teillä ajetuista (jos mahdollista ) kuin etelän suolaväylillä ajetuista.
Luulisi että koska juurikääpä aiheuttaa niin paljon tal.haittoja, että sitä olisi jo joskus tutkittu tarkkaan Metlassa (?). Sehän saa alkunsa sienitartuntana sopivissa olosuhteissa puun vioittuneista kohdista ja leviää entisten kantojen /juuriyhteyksien kautta.
Paikallisten alkuperien puut saattaa olla ainakin joillekin taudeille vastuskykyisempiä kuin pienemmän ehkä sopeutumattomamman perimän siirrokset. Ainakin kloonit voi olla liian herkkiä joillekin metsätuhoille. Samasta syystä suositellaan sekametsärakennettakin ; yhden puulajin metsä tuhoutuu herkemmin esim. ytimennävertäjien takia.