Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Eikös ne uudemmat täyssähköautot kulje n. 300 – 450 km yhdellä latauksella. Opel Ampera esim. Kovilla pakkasilla sitten toimintasäde puolittuu. Lämmin talli tai akuston esilämmitys voi olla pakollinen , jotta myös talviautoilu olisi kunnolla mahdollista.
Hybridiautoista kuullut juttuja, että eivät välttämättä vähennä kulutusta yhtään verrattuna polttomoottoriautoihin, jos ajomatkat ei ole vain muutamia-/kymmeniä kilometrejä kerrallaan.
”Viimeisessä Maaseudun Tulevaisuudessa oli juttu ilmastopanelin tuotoksista. Olivat päätyneet mm. siihen, että hakkuiden suunniteltu lisäys pienentää lyhyellä tähtäimellä hiilinielua ja metsien hiilivarastoa.
Hiilinielun heikkeneminen on selviö, kun hakkuut lisääntyvät kasvua nopeammin. Hiilivaraston pienemistä en tajua, kun hakkuut ovat selvästi kasvua pienemmät. Jokin tässä yhtälössä mättää. Ehkä se on sitä korkeampaa matematiikkaa. ”
Ero hiilitaseessa johtuu Eu-komission esittämien laskelmien ja Luke :n laskemien eroista metsien kasvussa, eroista metsämaaksi luettavista alueista ja eroista mahdollisuuksista metsittää lisää pinta-alaa tulevaisuudessa. Siis esim. kasvut on laskettu merkittävästi pienemmiksi kuin ne ovatkaan.
Saman kantavuuden (lujuusluokan) omaavan puupalkin palokestävyys on sitä vastaavaa teräspalkkia parempi.
Ei kai nykyaikana juuri missään tehdä tuotteita esim. malminlouhinnasta lähtien valmiiksi tuotteiksi samassa maassa ?
Nokiakin valmistaa kai edelleen tukiasemia Suomessa. Ainakin suunnittelee niitä täällä.
Kulutustavaroita valmistetaan yleensä siellä missä valmistus on edullisinta. Mutta totta on että paljon on myyty infraa ulkomaalaisten omistukseen syystä tai toisesta.
Harvennukset pitäisi pystyä tekemään talvisten lumikelien aikaan, jotta haitta ei olisi suurempi kuin hyöty. Sama pätee jatkuvankasvatuksen metsiinkin. Ylileveät telat ja ajourien havutus parantaa tilannetta mutta samalla vähentää kasvua ja tuottoa ensiharvennuksilla.
Varsinkin rehevillä mailla kääntömätästys lisää kasvua aika paljon, mutta ei aina välttämättä riitä kattamaan lisäkustannuksia joita siitä syntyy. Taimikonhoito voi helpottua jonkin verran verrattuna esim. äestykseen.
Vaikuttaa että työn tekeminen on mennyt jotenkin päälaelleen Suomessa nykyään.
Jossain päin maailmaa voi päästä työnoppimispaikkaan, jossa ammattilainen opastaa aloittelijaa työhön. Mutta työssä oppiminen ei ole ole ilmaista; opettelija joutuu maksamaan oppisopimuksesta työnantajalle kunnes on oppinut ammatin. Sama käytäntö ei ihan sovi tänne, mutta jotain vastaavaa oppisopimusjuttua voisi olla hyvä kehittää. Palkattomat harjoittelujaksot ilman oppisopimusta ja opetusta voi helposti johtaa hyväksikäyttöönkin.
Betonielementtirakentamisen yleistyminen aikoinaan johtui sen lobbarien aktiivisuudesta vähän samaan tapaan kuin joskus toistasataa vuotta sitten autojen kehityksessä polttomoottorikäyttöiset voitti sähkömoottoria käyttävät autot.
Lisääntyvät homeongelmat on osaltaan vauhdittaneet puun käytön suosiota. Rakennusmääräykset esti pitkään esim. kerrostalojen puurakentamisen Suomessa. Vaikka esim. paloturvallisuudessa puu ei häviä teräsrunkoiselle rakenteelle vaan päinvastoin oikein tehdyn puurungon kestävyys on teräksistä parempi.