Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mitäpä sitä veroja makselemaan, kun lainaa saa maailmalta otettua, ainakin jonkin aikaa, pienellä korolla. Sitten jos ja kun korko kohoaa, niin pitää tehdä kreikat ja ulkoistaa maksut yhteisiksi kaikille veronmaksajille, tai pankithan sen tekee, ei valtiot. Niinkö tuo menenee täälläkin ?
Kaivureita on kyllä mutta ei onnistu kaikilta kaivajilta laikkumättäiden tekeminen urakalla , jos ei ole kokemusta siitä .
” Uudistamisessa kaivurityö hyvin ratkaisevaa.Tänään juuri oli mies kaivurina,mättäät pääasissa sammaltukkoja,kivennäismaasta ei tietoakaan ”
Mättäitä ei yleensä kannata tehdä paksulle turvemaalle koneellakaan; kääntömätästys korkeintaan.
Täälläpäin on hankalampi saada maanmuokkaukseen ketään suoraan vaan välissä on joko mhy tai joku yhtiö ja hinnat on 400 € kahtapuolta.
Kustannukset näkyy hinnoissa ennemmin tai myöhemmin myös kantokäsittelyn osalta. Kuitupuun nimellishinta on laskenut siitä ajasta, kun esim. mätästys maksoi n.250 € /ha, liki 30 %. Luulisin että kantokäsittelynkin kulu sopii jo siihen hinnanalennukseen pieneltä osaltaan kevyesti, koska korjuukulut ei ole laskeneet. Riippuu tietysti vähän siitäkin minkälainen puukauppa on kyseessä.
En tiedä tarkemmin mistä johtuu esim. maanmuokkauksen osalta hintojen normaalia hintakehitystä nopeampi nousu. Mutta esim. sillä ajalla (yli 10 v.) kun inflaatio on ollut n. 20 %, on maanmuokkauksen (mätästys) keskihinta noussut n. 60 % . (Vanhat tiedot on metsätilastollisesta vuosikirjasta ja uudet hinnat saatu palvelujen tuottajilta )
Korjuukulut ei ole nousseet yhtä paljon, mutta selvästi inflaatiokehitystä nopeammin varsinkin tällä vuosikymmmenellä. Kantokäsittely lisää kustannuksia silloin, kun se on välttämätöntä tehdä, mutta puun kantohinnassa sekin maksu loppupeleissä on jo otettu huomioon.
Vähäpäästöisiä biopolttoaineitakin on jo onnistuneesti kokeiltu myös raskaanliikenteen puolella; ainakin upm mainostaa kuinka rekan päästöt putosi 80 % biopolttoaineella. Vähäisiä on Suomen päästöt jos vertaa esim. Kiinan päästöihin. Siellähän kaupunkien ilma on välillä niin sakeaa, että joka päivä ei voi juuri ulkona liikkua.
Kaipa niitä dieselin nox:ja ja hiukkaisia käsitellään päästöinä kuten co2:kin monissa Euroopan suurkaupungeista, koska kieltävät dieselautoilun kokonaan.
Melko isot on hakkuusäästöt kestävästä hakkuumäärästä olleet ainakin jo -70-luvun loppupuolelta lähtien. Kuitupuusta ei tule pulaa muuten kuin ehkä ostajien puheissa kuten aika ajoin on ollut tavallista.
Typenoksidit ja typpi lannoitteena ei ole sama asia. Typen oksideja voidaan jalostaa lannoitteeksikin, mutta oksideina ne on päästöjä.
Metsurmotokuski :Maanmuokkaus on hinnakkaampaa kuin muutama vuosi sitten. Ja myös korjuu ainakin paikkakuntakohtaisesti 3 eri kaupan perusteella on kallistunut menneiden vuosien taksoista.
Tuo on aivan totta. Ensiharvennuksia on rästissä muistaakseni n. 100 000 ha ja niiden määrä taitaa koko ajan lisääntyä. Jos harvennukset jää tekemättä, se vähentää lopulta myös hiilen sitoutumista pidempiaikaisesti tukkipuuhun, joka olisi se paras tapa metsien käytölle tässä ilmastoasiassa.
Harventamattomien riukumetsien hiilensidonta putoaa eniten .