Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Biokaasu on todellakin aivan eri asia ja sopisi hyvin ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi.
Hiilidioksidia vapautuu ”aika paljon ”, kun maakaasun keruun yhteydessä poltetaan soihtuja 15 mrd kuutiota kaasua / vuosi.
Puukuiduista tehdyt vaatteet vähentäisi puuvillan tuottamisen ympäristö- ja muita haittoja huomattavasti. Ja jos sellupohjaisella tuotteella korvataan öljypohjainen muovi, niin onhan se melkoinen etu ympäristönkin kannalta. Sama juttu rakennusteollisuudessa betonin korvaaminen puulla. Mutta se on eri juttu, onko päätöksen tekijät samaa mieltä ja minkä teollisuuden alan lobbausta kuunnellaan eniten.
Lisäisikö peitteisenä kasvatus monimuotoisuutta ja samalla vähentäisi korjuukuluja ?
Monimuotoisuutta voi toteuttaa monella eri tavalla myös talousmetsissä. Peitteisenä kasvatus on eräs lisämahdollisuus siihen mutta ei ainoa mahdollisuus.
Ei ole oikein uskottavaa perustella kustannussäästöjen saamista laskelmilla, jotka osoittaa että ne ei pidä paikkaansa . Onko tarkoitus vain sivuutta faktat ns.ylevämpien päämäärien (mitä ne sitten lieneekään) saavuttamiseksi ?
Katkonnalla on merkitystä, koska se tarkoittaa juuri sitä mihin mittoihin tukit ja kuidut katkotaan.
Ennen motomittausta tukkien muodon vaikutus tilavuuteen otettiin huomioon keskipituuden mukaan muuttuvilla kertoimilla, jotka oli erilaiset E- ja Pohjois-Suomessa. Leimikkokohtaiset heitot tuli heikommin huomioitua kuin mitä motomitassa tulevat.
Fiat 600:en kulta-aikaa oli 70-luku jolloin inflaatio% oli korkea. Taisi auton vaihdon pieni väliraha selittyä sillä.
Onhan esim. se, että ”osa pystykaupoista tietää myyjille tappiota” , ihan totta. Katkonta etupäässä aiheuttaa niitä tappioita. Tukkien hankintapuuna myynti ei kannata avohakkuilta. Se johtuu ostajien halusta saada katkoa tukit aina tarpeensa ja omien mittojensa mukaan. Pystyvarastointi on sopimuspohjainen juttu ennakko maksuineen, ja kasvaahan ne puut, kuten Jätkäkin jo totesi, ennen hakkuuta jos se venyy sopimusajan loppupuolelle.
Mutta se ihmetyttää, kun pystykauppojen poistamiseksi ehdotetaan perusteluiksi huonosti nykyaikaan sopivia konsteja eikä laskelmatkaan niitä tue.
Juttu jatkuu, mutta otetaan esimerkki kuitenkin rautalankamallilla :
Myydään pystykaupalla motti puuta 10 € hinnalla ja verrataan tienvarsihintaan 30 €.
10 € + alv = 12, 40 € , josta veroa menee 0,3 x 10 = 3 € + alv 2, 40 € , jää nettona 7 €.
30 € +alv 7.20 € , josta vähennetään maksetut korjuukulut 20 € + alv 4, 80 € =
30 – 20 = 10 € ja alv : 7,20 € – 4, 80 € = 2,40 € , jää nettona 7 € .
Eli sama lopputulos. Ainut muutoksen tarpeessa oleva asia olisi motomitan hyväksyminen luovutusmitaksi kaikilla. Eikö niin ?
Jos keskihinta tr-korjuulle on se laskurin osoittama n. 14 € /motti, niin muuta konkreettista muutosta ei olisi, kuin joidenkin halukkaiden ja kykenevien mo:en omatoiminen korjuu vähentäisi heidän omia korjuukulujaan ja toisi työmahdollisuuksia, jos töitä riittäisi tai jos omissa metsissä riittäisi puitavaa.
Sellufirmat hakkuuttavat mielellään kuitupuuta ja se näkyy tukkileimikkojen hakkuukertymissä. Homma on helppo kun myy yhdelle ostajalle, joka hoitaa mahdollisesti myös uuden taimikon alkuun, mutta parasta hintaa ei sillä tavalla saa. Jos esim. ei osteta ollenkaan pikkutukkia, niin kuitupuun vähän keskiarvoa parempi hinta ei korvaa vielä hintaeroa. Mutta lyhyiden tukkimittojen puuttuminen vaikuttaa vielä enemmän lopputulokseen. Mhy on yksi välittäjä, mutta muutenkin voi toimia.
Laskin että n. 10 % koheni tukki%, kun otettiin 3 m tukki mukaan ja tehtiin lyhyitä lumppeja 3 m tyvileikon kuitupuuksi hakkuun sijaan. Pikkutukin ja parrun hakkuu paransi 2.harvennuksen lopputulosta muutamia prosentteja vs. kuitupuun hakkuu.
En oikein ymmärtänyt miten korjuuskustannusten alenenemisesta saataisiin pois 300 milj. €, kun laskurin mukaan tulisi korjuu maksamaan keskimäärin 14, 02 € / m³ maataloustraktorivetoisesti. Se on melkolailla saman verran kuin mitä nykyisinkin korjuu maksaa ; ~ 8 – 20 € / m³ . Keskiarvon saisi tarkemmin jos olisi tiedossa hakatun puun keskikoot, mutta tuossa haarukassa se pyörii.
Jos mo:lla on aie saada entistä parempaa hintaa puistaan ja parantaa puukaupan kannattavuutta, niin pitää tehdä ostajia kiinnostavia leimikoita, yhteismyyntejä eikä myydä liian halvalla kellekään. Lisäksi pitää markkinoida eri puutavaralajeja niistä eniten kiinnostuneille ostajille suoraan .
Kustannusten laskeminen kasvatusvaiheessa riittävästi kuitenkaan heikentämättä liiaksi metsänhoidon tasoa on niitä myyntejä ennen tehtäviä kannatuksen parannustoimia.