Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Sähköpaneelien teho laske n. 1 % / vuosi , kun niille luvataan uusista paneeleista 80 %:n tuotto 20 vuoden päästä. Sähkön hinta saattaa nousta , ja melko varmasti nouseekin sitä nopeammin. Aurinkosähkökin alkaa kannattamaan jos sähkön hinannousu on esim. kaksinkertainen paneelien tehon laskuun verrattuna.
Ja nouseehan se sähkön kokonaishinta vaikka sähkön hinta ei juuri nousisikaan. Siirtohinnan nousu korvaa sen, ja näyttää että ”korvaa” moninkertaisesti, jos (ja kun)viime vuosien kehitys jatkuu entisenlaisena.
Usein yhtiöt hakkaa ne 3 m lumpit kuiduksi. Mutta sahatavaraksi ne kannattaa tietysti myydä jos mahdollista. Hintaero on 40 € /motti.
Yleensä tukki% nousee ~ 5 – 10 prosenttiyksikköä, jos käytetään myös lyhyitä tukkimittoja ja muutenkin pyritään saamaan paljon tukkia. Pikkutukkia jonka hakkuu sopii paremmin harvennusmetsiin kaikki ei osta ollenkaan.
Mitä maksavat nykyään kuusitukista MG:llä ?
Osuuskorko kieltämättä aika hyvä. Mutta muualtakin saa ihan rehellisesti vähintään saman tuoton nykyäänkin.
Tais olla suunnilleen niin, että toimintasäde puolittuu talvipakkasella kesäajoihin verrattuna.
Ainakin jenkkilässä on ollut ongelmia sähköautojen akkujen ylikuumenemisesta.
Vaihtoehtoisen korkotuoton käyttäminen on vähän eri asia kuin nykyarvolaskennassa käytetty koron mukaan laskeminen. Arviolaskelmia voi tehdä monella eri tavalla.
Ainakin sen BMW:n apumoottori lisää toimintasädettä vain suht. vähän, taisi olla jotain 160 km . Voi olla että tulisi liian kalliiksi ladata polttomoottorilla jatkuvasti akkuja.
Opel Amperassa on myös samantyylinen apumoottori kuin BMW:hen on saatavilla. Niitä on ollut jo v:sta -12 lähtien myynnissä.
Kukin saa tietysti suhtautua omalla tavallaan. Laskin sen esimerkin lopputuloksen suurinpiirtein ja vaihtoehtoinen korkotuotto+tasaikäinen malli peittosi jatkuvalla kasvatuksella saadun tuoton.
Mitä tarkoittanee ruotsalaisten tutkimusten epätäydellinen jk-periaatteen noudattaminen ?En tiedä, mutta jotain kertoo se että uudistuminen on ollut sen verran heikkoa että puustopääomaa on pitänyt laskea liiaksi, jotta se on onnistunut.
Melko hankala se on tehdasmittaakin kotrolloida. Paljon hankalampi kuin minkään moton mittausta.
Kyllä se jk toimii varmaan talouden kannaltakin sille sopivilla kohteilla, varsinkin rämemänniköillä, joissa on jo valmiiksi erirakenteinen metsä.
Mutta aika ristiriitaisia on ne Kk:n mainitsemat vuosikymmenten aikaiset tutkimukset.Esim. Norjassa ja Ruotsissa on ollut jo Suomea aiemmin jk-koealoja ; 30 – 70 vuotta kasvatettuja . Norjan koealoista (16 kpl) 9 oli jouduttu keskeyttämään erisyistä, jäljelle jääneillä koealoilla 3:lla koealalla oli runkolukusarja säilynyt laskevana (= uudistuminen on onnistunut suunnitelmien mukaisesti), 4 :.llä ei. Ruotsissa 11 koealalla laskeva runkolukusarja oli säilynyt 6:lla , 5:llä ei. Laskeva rlk-sarja oli saaatu säilymään siten, että käyrän muoto säilyi mutta puuston tilavuus pieneni. Suomessa on se ongelma, että varsinaisia varjopuulajeja ei ole ollenkaan ja hyviä uudistumisvuosia on harvoin. Valopuulajit ei uudistu tarpeeksi hyvin alikasvoksina. Mutta silti voi onnistuakin ; menetelmä ei vaan ole yhtään niin yksinkertainen ja helppo kuin jotkut antavat ymmärtää vaan se on useimmiten melko työläs ja ammattitaitoa ja hyviä olosuhteita vaativa.
Männiköissä lisävaltapuut elpyvät kyllä hyvin kasvuun, se on totta. Mutta metsän pitää olla hoidettu hyvin, jotta niitä kasvukykyisiä hyvälatvuksisia lisävaltapuita on olemassa.