Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Siinähän sitä tuleekin reippailtua samalla, kun yksittäin käy aina hakemassa taimen säkistä istutuspaikalle. Se on työpaikkaliikuntaa parhaimmillaan 🙂 Kun aiemmin oli avojuuritaimet säkeissä, niin yleensä se säkki kyllä kulki istuttajan mukana sopiva määrä taimia säkissä.
Niinhän se on, jos ei sitten halua esim. riistanhoidollista painotusta metsäänsä tai jotain muuta vastaavaa. Jk:kin on jo laillista, jotkut haluaa selvittää senkin käytön mahdollisuuden etukäteen. Ainakin vielä metsään.fi tiedot muistuttaa välillä liian suurella toleranssilla tehtyjä arvioita.
Ms onkin tarkoitettu ehkä lähinnä niille, jotka haluaa lisätä ”metsällisiä tietojaan” omista metsistään.
En itsekään tarvitse ms:aa juuri mihinkään , mutta harrastuksen vuoksi sen tein.
”Jk:ssa jäävä puusto on sijoitus tulevaisuuteen, kuten uudistamiskustannukset jaksollisessa kasvatuksessa. Kun jäävä puisto on esim. Se 150 alle 22cm runkoa hehtaarilla, tämän sijoituksen arvo moninkertaistuu lähivuosina. Tätä samaa arvon kasvua hyödynnetään kaikissa hakkuissa.
Kun siemenpuiksi jätetään pienikokoisia puita, on niiden menettäminen tuulenkaatoina tai pystyynkuivuneina pieni taloudellinen tappio, kun ne olisi normaalisti muutenkin poistettu. Jk; ssa poistetaan juuri taloudellisesti arvokkaat puut, joita on riskialtista seisottaa pystyssä.
Vaikea on saada jaksollinen kasvatus kannattavammaksi karummalla kasvupaikoilla. ”
Arvokasvu % on suurimmillaan tietysti kun kuitupuukokoista puuta siirtyy tukkipuukokoon se on itsestään selvää, mutta sitä arvokasvun lisääntymisen vaikutusta pitää verrata (kuten edellä koetin jo selvittää) suuremman pääoman pidemmän ajan tuottoon, jos puhutaan pelkästään taloudellisesta kannattavuudesta, maisema ym. arvot on erikseen.
Vähän mietityttää, kuten monia muitakin täällä, se uudistuminen alikasvoksena. Sama asia kuin pienaukoissakin joissa taimien kasvu heikkenee reunametsien vaikutuksesta. Jos metsä taimettuu ilman maanmuokkausta, se korvaa tosin osan siitä, mutta luont. uudistaminen onnistuu kuivilla/karukko kankailla usein siten kasvatustavasta riippumatta. Muistaakseni kasvu hiipuu keskimäärin n. 1 /3-osan, kun reunametsä on 2 – 15 m päässä taimista.
Metsään.fi:n tiedot ei vastaa metsäsuunnitelmaa, mutta aika hintavahan ms. nykyään on sen lisäarvoon verrattuna.
Oma suunnitelma ei maksanut käytännössä mitään, kun päivitin maastotiedot itse ja suunnitelman teko muuten tuli kaupantekijäisinä.
Kun lisää ms :n kuluihin tilanteen mukaan 0 – 400 € /ha , niin hyvin sattuu haarukkaan kulut istutustöistäkin.
Yhden puulajin metsäänkin saa monimuotoisuutta suojelua paremmin tekemällä esim. pienialaisia aukkoja uudistumista varten tai väljennyshakkuita, jotta aluskasvillisuutta pääsee syntymään.
Esim. lahopuiden, muutaman suuren puun ja riistapöheikköjen jättäminen ei vaikuta juuri mitenkään metsätalouden tulokseen mutta lisää monimuotoisuutta.
Monimuotoisuudella tarkoitetaaan” luonnossa esiintyvää vaihtelua kaikilla tasoilla : lajin sisäistä perinnöllistä vaihtelua, lajistollista vaihtelua ja elinympäristöjen välistä vaihtelua ”.
”Perinnöllinen monimuotoisuus tarkoittaa sitä, että saman lajin eri yksilöt ja eri alueilla esiintyvät kannat poikkeavat toisistaan perimältään. Monimuotoisuus on edellytys sille, että lajit pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Elinympäristöjen monimuotoisuus (esim. erilaiset metsä-ja suotyypit, joilla esiintyy kullekin tyypille sille ominainen lajiyhdistelmä – sekä pintakasvillisuus että muu lajisto) parantaa lajistollisen ja perinnöllisen monimuotoisuuden säilymisen edellytyksiä. ” (J. Siitonen: metsänkasvatus ja monimuotoisuus)
Erot samanlaisen männikön jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen kannattavuudessa riippuu paljon myös käytettävästä laskentakorosta. Jos esim. vaihtoehtoinen sijoitus tuottaa 4 % nettona (on nykyäänkin tavallinen korkotuotto esim. asuntojen vuokrauksessa ja pörssiosakkeissa ),niin päätehakkuu +kylvö antaisi vähän paremman tuoton kuin jatkuva kasvatus kuivahkon kankaan männikössä, jossa vastaava puusto kuin Pukkalan esimerkkikohteessa ja vuotuinen keskikasvu ~ 5,5 m³/ha/a .
100 € on omavastuu ja max vähennys taisi olla 2400 € . Mutta ostopalveluita voinee yhdistää ja ottaa vaikka postinjakaja leikkaamaan ruohoa. Tosin kotitalousvähennysten alaisten palvelujen hintakin nousi samaan aikaan kuin vähennysmahdollisuus tuli voimaan.
Jos en ihan väärin muista niin klapikaupat pitää ilmoittaa verottajalle jostain syystä maatalouden tulona eikä metsätalouden.
Jos toisille tekee klapeja, niin ne kannattaa kuljettaa pyöreinä pihaan ja tehdä vasta siellä. Kotitalousvähennystä ei muuten ostaja voi tehdä.
” Eli esim. polttopuuta voi kuljettaa omalla maataloustraktorilla asiakkaalle löpöllä. ”
Ei voi ainakaan pilkottuna kuljetella ilman päivämaksua. Vai onko maatilat sitten vapautettu dieselveron maksusta ?