Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kävin tuossa tsekkaamassa yhden jatkuvan kasvatuksen kohteen, jossa tehtiin 2. harvennus. Kuvio on lehtomaistakangasta ja puulajijakauma ~ ku 6, mä 3, ko 1 . Ikä 42 v. aurattu ja istutettu männylle. Lenkoja mäntyjä poistettiin eh:ssa 12 v. sitten ja raivattiin hyvin tiheä aluspuu kuusitaimikko vähän harvemmaksi. Nyt jäi vielä osa männyistä pystyyn ja suurin osa ylispuukuusista hakattiin pois. Suurimmat kuuset oli kantoläpimitaltaan 35 -37 cm ja ne oli kasvaneet päätehakkuuta ennen n. 13 v. aliskasvoksina ( eli olivat n. 55 vuotiaita ) hitaasti. Hyvin oli kasvu kiihtynyt päätehakkuun jälkeen ja erikokoista kuusta on nyt enemmän kuin tarpeeksi jäljellä 2.harvennuksen jälkeenkin. Tyvilahoa ei ainakaan tässä vaiheessa ole yhtään .
Tuolla kuviolla ei ongelmana ole ollut taimettuminen vaan päinvastoin taimia on ollut jopa liikaa maan käsittelyn takia.
En lukenut ap:n linkkejä, kun eivät jostain syystä auenneet (ja muutenkin pelkät linkit on vähän huono tapa aloittaa mitään keskustelua.)
Mutta kemerasta sanosin sen verran, että ne on puutteistaan huolimatta (byrokraattisuus) hyvä tapa panostaa tuen vastaanottajien vasta todella pitkän ajan päästä mahdollisesti toteutuviin tuloihin, joiden suurin hyödyn saaja on vielä tuen myöntäjätaho sekä lähiajan että myöhempien verotulojen ja muidenkin kerrannaisvaikutusten takia.
Syynä siis lyhyemmällä aikavälillä yksityisille kannattamattoman toiminnan tekeminen kannattavaksi pitkällä aikavälillä, ja samalla rahoituksesta poikivan hyödyn moninkertaistaminen valtion kannalta katsottuna.
^ Lue ketju. Peuroja on ainakin Kuhmossa ja Sotkamossa.
Nyt olikin kyse laatuautoista ; Mersu, Bemari ja Volvo. Ei Audista.
Mutta on niissä merkkilisääkin., laadusta huolimatta. Jokaisella merkillä silti omat huonot ja hyvät ominaisuutensa . Jos esim. tekniikka ja ajettavuus on huippua, saattaa peltien kesto olla huono.
Poroja on liian paljon irrallaan pienehköllä alueella. Aitaaminen olisi hyvä konsti estää peltojen pilaaminen . Aikoinaan kun lehmiä laidunnettiin vielä metsissä, niin pellot kuului lehmien laiduntajien aidata erilleen metsälaitumista. Eihän siitä muuten olisi juuri mitään tullut peltoviljelystä. Sama ongelma Lapissakin nykyään ainakin monin paikoin. Jossain oli juttua sieltäpäin, kun pellolta oli pitänyt käydä häätämässä poroja 100 kertaa kesän aikana. Poromiehet oli käyneet aina ilmoituksen jälkeen ne hätistelemässä pois, mutta käsittää hyvin ettei peltoviljely silti onnistu kunnolla sen trafiikin jälkeen.
Vähän ontuu tuo vertaaminen Kainuun peuroihin. Niitä kun on n. 700 kpl enää jäljellä .
Suojuspuu.
Noiden hinnat on laskeneet viimeaikona ja esim. Kiinasta suoraan tilaamalla saisi melko käypäsen kuvaavan nelikopterin jo muutamalla satasella.
Männythän ei tarvitse suojuspuita uudistumisessa. Se on perusasia metsänhoidossa. Valoa enemmän tarvitsevina, varjossa kasvatus ei niille sovi. Siksi kuusikkojen luont. uudistamisessa käytetään joskus suojuspuuhakkuuta ja männyllä siemenpuuhakkuuta.
Jokainen voi kasvattaa ihan kuin parhaaksi näkee, mutta vuosikymmeniä hyvin toimineet perusjutut toimii edelleen hyvin. Muutosta on tullut metsänhoidonkulujen kallistumisessa suhteessa puun myyntituloihin, mikä vaikuttaa pitkän aikavälin tuottoon. Lisäksi taimi-ja siemenaines on muuttunut entistä paremmaksi jalostushyötyjen avulla.
klapikone : Eihän se mä-kasvatus sitten eroa mitenkään jk:ssa tasaikäisestä mallista, jos siemenpuita on pystyssä alkuun saman verran, mutta silloin se ei ole peitteisenä kasvatusta, joka pitäisi kai olla se jk:n idea. Järeitä mäntyjä näytti olevan pystyssä ainakin Valkosen mallikuvassa. Suojuspuuasento liittyy kuusikon luontaiseen uudistamiseen.
En tajua oikein miten männikössä, jossa voidaan uudistaa siemenpuuhakkuulla, päästäisiin jk:lla edes samaan tai vielä vähemmän parempaan tuottoon, kuin norm. sp-hakkuulla, jossa uudistuskulut on pienet. Valopuuna mänty kärsii ylispuista, joita jk:ssa on siis enemmän männikössä. Ylispuu hakkuuta harvennuksissa voidaan käyttää molemmissa menetelmissä.
Mutta peitteisenä säilyttäminen vaatii suuremman puustopääoman pitämistä jatkuvasti kasvamassa. Jos alkutilanteessa jätetään sp-puita enemmän peitteisyyden takia, hävitään ensin hakkuutulossa sitten sen korkotulossa seur. vuosikymmenten aikana.
Jk sopii parhaiten valmiiksi erirakenteisiin metsiin, juuri soille tai kohteisiin joissa kuusen luontainen uudistuminen on jo tapahtunut ja joissa juurikäävästä ei ole haittaa. Niissä säästö uudistuskuluissa korvaa heikomman puun hinnan tuomat tappiot.
Maisemametsät on erikseen, kun taloudellisesta tuottavuudesta ei ole niin väliä.