Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Rane2:n jo sanoikin sen tärkeimmän eli aihe oli taimikot.
Mutta kun tuo myöhempi lannoitus nyt tuli puheeksi, niin siitä voisi mainita sahatavaran lujuusominaisuuksien heikentymisen ja kuitupuutavaran osalta kuitujen pituuden lyhentymisen nopeakasvuisilla havupuilla.
Taimikoissa liika typpi voi lisätä hirvien ja jänisten aiheuttamia tuhoja ja sienitaudit lisääntyy myös helposti lannoitetuissa puissa. Samoin kevätahava vikuuttaa typellä lannoitettuja taimia muita herkemmin.
Puuki 30.4.2017, 12:59Niin se taitaa kaikesta päätellen olla, että sähköauto pitää nyt jokaisen kynnelle kykenevän hankkia, jotta päästöistä päästään eroon. Pösöki joutaa käännyttää takaisin ranskan maalle, vai missä niitä nykyään tehtäneenkään, ja vaihtaa sähkökäyttöiseen ego-autoon. (Se on muuten niin että eko ja ego sanoillakin on jotain eroa :).
Puuki 30.4.2017, 12:09Apulanta heikentää helposti puun laatua. Tavalla tai toisella. Terveyslannoitukset ja tuhkalannoitukset turvemailla on eri asia. Tuhkaa ei kannata levittää kangasmaille. Siitä on olemassa pitkänlinjan tutkimustuloksia. On ollut täälläkin joskus puhetta, mutta ei tosiaan kannata joidenkin markkinamiesten ohjeista huolimatta.
Puuki 30.4.2017, 10:07Ajoneuvovero on noussut esim. 4 vuodessa n. 50 % . Sieltä ne verotuotot on saatu kun kulutuslukemat on pienentyneet.
Isompien kaupunkien ja maaseudun autoilun vähentämistoimet verotuksen avulla pitäisi erottaa toisistaan , koska joukkoliikennettä on vähennetty eikä se toimi juuri muualla kuin kaupungeissa. Töissä käynti estyy monella, jos autoilusta tehdään entistäkin kalliimpaa ja verotulot voi hyvinkin tippua korotuksien takia.
Puuki 29.4.2017, 18:46Puun hinta on alhaalla ja ollut sitä jo pitkään, mutta ei se sillä juuri korjaantuisi, vaikka mo:t korjaisi puuta enemmän itse omilla toimituskaupoilla. Firmat maksaa puusta nihkeästi eikä siitä jää myyjälle kuin se muutama euro/motti enemmän, jos toimitus on perille asti.
Tukin hankintahinta näytti tilaston mukaan olevan keskimäärin n. pari euroa alle pystyhinnan. Jossain päin suhde on toisin päin, mutta tukin hinta siellä on pienempi koko maan keskihintoja. Hankintapuu ei sovi oikein hyvin logistiikkaketjuun. Suuret määrät pitäisi olla ja sopivaa laatua, niin sitten hintakin voisi olla vähän parempi. Mutta se ei toteudu yhden eikä kahden leimikon puilla vielä korjasipa puut sitten millä vehkeellä tahansa.
Korjuun hinnoittelu voi mennä niinkuin eräässä vasta olleessa tapauksessa. Tarjouksen mukaan päätehakkuuleimikon tukkiosuuden korjuukulut oli n. 2-3€ / motti ja kuitupuun jotain 11-12 €. Pystyhinta puutavaralajeittain tienvarsihinta – korjuukulut. Siitä voi sitten laskeskella paljonko omatoiminen isäntä olisi säästänyt esim Vallu+ hakkuupää +metsäperäkärry -yhdistelmällä itse tekemällä puut tienvarteen ja sieltä eteenpäin.
Puuki 29.4.2017, 14:07Painava ja kallis hankintahinnaltaan olisi ainakin uusi samanlainen . Pitäisi olla toimivuuden lisäksi suht. edullinen, jotta korjuukulut ei ainakaan nousisi.
Puuki 29.4.2017, 12:49Männiköt uudistuu hyvin luontaisesti (jos ei olla rehevillä mailla) ja uudistuskulut jää keskimääräistä pienemmiksi olipa jatkokasvatus sitten tasaikäisen tai jatkuvan kasvatuksen mallilla. Usein th.kulutkin jää tavallista pienemmiksi kun selvitään yhdellä th.kerralla. Sen vuoksi männikön kasvatus (esim. 3,5 % korkokannalla laskettuna) tuottaa helposti paremmin tasaikäiskasvatuksena kuin jatkuvan kasvatuksen mallilla, jos lasketaan molempien kokonaiskasvun /kiertoaika pysyvän samalla tasolla. Mutta koska muitakin arvoja ja tavoitteita on olemassa kuin taloudellinen tuotto, niin ihan hyvä lisä metsänkäsittelyvaihtoehtoihin jk on kangasmaidenkin männiköissä.
Jo valmiiksi erirakenteiset on parhaita kohteita jatkokasvattaa samalla tyylillä, jos muuten on edellytyksiä siihen esim. puuston kunnon kannalta.
Puuki 29.4.2017, 11:20Joskus aikoinaan on ollut puhetta jk:n yhteydessä, että yksi haaste on sopivan edullisen ja toimivan korjuukaluston kehittäminen harsintahakkuisiin, jotta päätehakkuuta kalliimpia korjuukuluja saataisiin laskettua.
Isoille puille sopii parhaiten isokokoinen moto. Mutta mahdolliset korjuuvauriot ja suht. kallis korjuu jää silti olemaan. Kuuselle varsinkin pitäisi olla puun pystyyn karsiva koura, joka vähentäisi korjuuvauriot jäävälle puustolle melko pieniksi.
Pystyyn karsivia giljotiinikouria, jotka toimii tr.metsäkuormaimissa on olemassa, mutta ne sopii lähinnä vain tienvarsi-ja pellonreunapuiden hakkuisiin.
Jos jk yleistyy, niin siinä olisi esim. Ponssen suunnittelijoille uutta sarkaa kehittää puuhun kiipeävä moton koura.
Puuki 29.4.2017, 08:07Esim. Norjassa on jo n. 100 000 sähköautoa, koska siellä tuetaan niiden hankkimista verottomuudella.
Jos ja kun sähköautuot yleistyy joskus täälläkin , niin niiden verotus, tai siis käytön verotus nousee tavalla ja/tai toisella. Autovero, alv , polttoaineverot ja ajoneuvovero on niin hyviä lypsylehmiä jo perinteisesti, että niistä ei valtio juuri jousta. Päinvastoin nythän on jo ehdotettu autoilun tekemistä entistäkin kalliimmaksi.
Sähkö on Norjassa halpaa ja sitä riittää omasta takaa. Suomessa olisi kokonaistaloudellisinta panostaa jätteistä ja karjanlannasta yms. tehdyn metaanin käyttöön. Puupohjainen bioöljy sopii kuvioon, ainakin siirtymävaiheeseen myös henkilöautojen polttoaineena kunhan siitä ei tehdä liian kallista verotuksen avulla.
Puuki 29.4.2017, 06:54Toimituskauppa on juuri sitä, että myyjä hoitaa korjuun ja toimittaa sovitun puumäärän sahalle tai tehtaalle. Sillä ei ole väliä miten tuo tapahtuu, palkkaamalla urakoitsijan, omalla kalustolla tai niiden yhdistelmällä. Sitä voi tehdä nykyisinkin joidenkin ostajien kanssa.
Hankintakauppa tarkoittaa sovitun puutavaran omatoimista korjuuta jossa myynti tapahtuu tienvarressa, jolloin yhtiö hoitaa toimitukset käyttöpaikoille.
Pienten erien toimituskaupassa myyjä saa yl. muutaman euron kuutiolle lisähintaa ; riippuu mihin ja mitä tavaraa toimittaa, jos saa enemmän eri laatuja myytyä, voi myyntihinta olla selvästi parempikin kuin yhdelle ostajalle myytäessä.
Laskulla maksetaan korjuu ja puun kuljetus yrittäjälle. Hinta riippuu sopimuksesta, mutta suunnilleen saman yrittäjät laskuttaa, kuin mitä korjuukulujen osuus olisi vastaavassa pystykaupassa ( = tienvarsihinta – pystykauppahinta ) .
Mikä tässä ”yhtälössä” muuttuisi, jos pystykauppa lakkautettaisiin ja siirryttäisiin pelkästään toimituskauppoihin ?