Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Terminaalit superrekoille voisi toimia puille, jotka esim. huonon metsäautotien takia pitäisi kuljettaa metsäperäkärryillä. Traktorilla kuljetus metsäajossa on yleensä edullisempaa kuin varsinaisella ajokoneella kuljetus vain jos ajomatka on pitkä (pl pienet leimikot, joissa siirtokulut /motti kasvaa). Metsäajosta lähtien se pitäisi tehdä, jos jotain säästöjä olisi tarkoitus saada aikaan.
Mutta logistiikka pitäisi olla kunnossa tietysti silloinkin. Eli sovitut puut terminaalissa sovittuna aikana.
Saranan kun tekee oikein ja oikeaan suuntaan ja sopivan paksuisen eikä sahaa pitopuuta poikki tai sen alle, niin hyvin menee, jos vielä traktori on apuna. Etukuormaajalla voi työntää tai köydellä vetää kauempaa.
Tuota en ymmärrä, että ahtaassa välissä kaadetaan toisen puun päälle . Mitä hyötyä siitä on ?Alle jäävä puu voi jossain tapauksessa ohjata kaatuvan puun sivuun oikeasta suunnasta. Ja helposti se ainakin vioittuu.
Jos tarvetta on nauhoitan itse. Säästöpuuryhmät merkkaan nauhoituksilla myös. Kuviokartta motomiehelle hakkuuohjeineen.
Pari kertaa on ostaja nauhoittanut; toisesta niistä leimikoista tuli isohko kartan kuvaan verrattuna. Ei kai niitä kukaan tarjouksen antovaiheessa vielä nauhoita.
Keskimääräisen kokoisten Jk-hakkuiden korjuukulut ainakin pitäisi olla suunilleen 2-harvennusten hinnoissa ja niin kai ne onkin. Suurempi keskikuutio koko laskee hintaa vähän mutta puiden valinta ja jäävien varominen lisää kustannuksia.
Tänä vuonna hakkuutin viimeksi yhden jk-kuvion ja sama kustannus oli kuin 2 harvennuksessa olisi ollut, ei mitään eroa. Ei niitä voi päätehakkuuhinnoila korjata, mutta kympin eroa ei sentään tule päätehakkuupuuhun verrattuna.
^ Oletko jo monta tuollaista kauppaa saanut itse tehtyä ?
Uusi leimikkojen kauppapaikka taitaa aueta ensi kuussa. Sinne voi kuka tahansa laittaa leimikkoja myyntiin. Siellä voi ehkä kokeilla myydä tuottovaatimuksen mukaisilla hinnoilla, jos joku vain tarjoaa könttäsummaa.
Kovin korkealla prosentilla ei kannata laskea, ellei puut ole kasvaneet hyväkasvuisilla alueilla. Pohjoisessahan ja vähän etelämpänäkin jo 2-3 % :n laskentaprosentilla laskettaessa monet maapohjat ja niiden kasvatusketjut tuottaa helposti +-0 tuloksen nykyhinnoilla.
Männikkökankaille sopii pääasiassa vain mänty kasvatettavaksi (niitä tarkoitinkin ed. kommentissa). Kuusikot on erikseen ja MT:llä kuusi kasvaakin jo yhtä hyvin kuin mänty, mutta kuivahkolla kankaalla ei enää kasvakaan . Se ongelmahan se Suomessa ollut metsänkasvatuksessa ollut vuosikymmenten ajan ; karumpien maiden liiallinen kuusettuminen. Jk ei ole sitä vähentämässä vaan päinvastoin.
Männiköissä n. 10 m² /ha ppa on todettu olevan vasta tarpeeksi harvaa, jotta taimia alkaa kunnolla syntyä ja ne selviävätkin jotenkin jatkoon. Sitähän se juuri tarkoittaa että pyritään saamaan taimikkoa, jos kerran pyritään erirakenteiseen kasvatukseen ko. tapauksessa.
Kuusikkoon syntyy yl. alikasvosta jos tilaa on ja alue muokataan kunnolla tai sitten koivikon alle.
Muistui mieleen sellainen tapaus, että esim. ohutturpeisellea turvemaalla rauduskoivuja voi kasvattaa lannoittamalla siemenen viljelykohdat jolloin taimet hyppää kasvuun hyvin. Jos vesitalous on kunnossa, myös (ohutturpeisella)turvemaalla voi kasvattaa raudusta .
Joskus on lannoitettu karuja soita jo taimivaiheessa. Niistä on vaihtelevia tuloksia. Kovin karuja ei saa kasvamaan kunnolla edes useammalla lannoituskerralla eikä niitä kannata siis harrastaa. Mutta esim. Muhoksen lannoituskoe on tuottanut huiman kasvun suolle lannoitusten jälkeen.
Mikään ei estä könttäkaupan tekoa nykyäänkään. Mittauslaki koskee vain korjuuntekijän palkkaa. Muutoin puun hinnasta myyjä voi sopia vaikka sitten könttäsumman kunhan kumpikin sopijaosapuoli on yhtämieltä sopivasta hinnasta. Ostajia varmasti löytyy jos vaikka löytyy kyllin tyhmiä mo:ia, jotka myy arvion perusteella esim. 20-30 % arvioitua ”könttää” arvokkaamman leimikon puuerän sopuhintaan. Toisin päin arvioituja leimikkoja voisi olla vaikeampi saada kaupaksi.