Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Noilla 10 -15 ppa pitäisi kyllä päästä kuutiokasvussa tuoreella kankaallan. N. 7 motin hehtaarikasvuun, ainakin tasaikäisessä puustossa.”
Ei päästä vaikka pitäisi. Riippuu tietysti siitäkin siitä missä ollaan ja mikä puulaji on jne.Jos ppa on esim. 10 paikkeilla, niin varsinkin männikössä ottaa aikansa ennen kuin kasvu on tuolla tasolla vaikka puusto olisi hyvässä kunnossa.
Miten se metsään.fi- arviot voi olla laskentaperusteena verotuksessa, kun puustoarvio voi heittää esim.~ 30 % , mikä ei ole harvinaista.
60 % metsävähennys on aivan riittävä etu ostetuille tiloille nykyisellä korkotasolla. Hintakuplaa voi jonkin verran syntyä, mutta sitä syntyisi enemmän jos metsävähennys olisi suurempi.
Se on vähän vaikeampi rasti, kun hakataan valtapuita pois, mutta oikealla kohteella ja oikein harventamalla tuotto tosiaan paranee alaharvennukseen verrattuna. Mutta jos ppa tipahtaa liiaksi, niin kuin noissa voi käydä, tuotto putoaa.
Pukkalan & kumpp. saamaa tulosta jk-metsän kasvusta ei tarvinne epäillä. Toisaalta on tehty toiseen suuntaankin osoittavia tutkimuksia jk-hakkuin ja tasaikäiskasvatettujen metsien välillä. Kasvu ja (taloudellinen) tuottohan ei läheskään aina korreloi suoraan keskenään.
Muutamia esimerkkejä on esim. mt-kuusikossa tehdyssä vertailussa jk osoittautui vähemmän tuottavaksi tasaikäiseen nähden. Joskus jo vuosia sitten kun jk oli nykyistä tuntemattomampi kasvatusmenetelmä vertailin muutamien kasvukokeiden tuloksia ja niissä j-kasvatus oli jäänyt kasvussa mt:llä n. 1 m³/ha/v jälkeen tasaikäiskasvatusta .
”Eikä joukkio plus joukkio ole röykkiö, vaan hirmuisilla tuotekehitysrahoilla jalostetut koneet,mittalaitteet,ohjelmistot ja kontrollimittasakset yhdessä taitavan kuskin käsissä tekevät mittatarkan tuloksen.Ei arvion.”
No niinhän se yleensä on. Mutta ”maantaipäiviä” ja virheitä voi sattua kenelle tahansa. Jopa huippuunsa kehitetyn koneen käyttäjälle eikä luonnonolosuhteetkan ole aina samat.
Kontrollimittasakset on itsellenikin tulleet joskus tutuksi. Uusia erehtymättömiä motomiehiä ei ole ainakaan vielä tullut vastaan yhtään , jos niitä sitten lienee olemassa(?).
Se raja kulkee siinä aukkojen koossa. Mutta voihan niitä m-hoitotapoja yhdistellä tarpeen mukaan eikä aina selvää rajaa olekaan luontaisen uudistamisen ja peitteisenä kasvattamisen välillä.
Enpä tiedä miten tarkkoja tai epätarkkoja olivat mittaukset, jotka kelpasi ostajalle. Itselleni ne kelpasi myös. Kuten muutkin mittaukset on kelvanneet. Mittaus on ihmisen tekemänä toimintaa joka sisältää siksi aina myös virhemahdollisuuden, puoleen tai toiseen, olipa sitten kyseessä mikä menetelmä tahansa. Turha kenenkään vetää tuosta esimerkistä hernettä nenäänsä. Toinen ko. tapauksista sattui 1990-luvulla ja toinen 2000-luvulla.
Käytännössä motomittakin voi antaa vääriä tuloksia, kuten mikä tahansa tavallinen mittausmenetelmä, vaikka se pääsääntöisesti onkin tarkka.
Metsänhoidollinen harsinta eli toiselta nimeltään jatkuvakasvatus. Harsinnasta se eroaa jonkin verran. Harsittaessa ei juuri kiinnitetty huomiota muuhun kuin sopivan kokoisen tukkipuun saantiin. Niitä hakkuita on tehty yhteen aikaan yleisesti.
Jk tarkoittaa peitteisenä kasvatusta, jos sillä systeemillä kasvatetaan eikä välillä tehdä päätehakkuita esim. kun jk. ei jostain syystä ole onnistunut. Pienaukkohakkuuthan pitää osan metsiköstä peitteisenä..
Ei ole kannatusta tuolla, jos ei ole kysymyksessä terveyslannoitus. Taimikothan saa kasvueväitä vielä lahoavista kannoista ja latvuksista. Lisälannoitus kasvattaisi myös oksien paksuutta ja osa ravinteista menisi valumina luontoon.
MM:lle No se voi olla että motomitta on teillä niin kalibroitu, että poikeuksetta näyttää liikaa tai jokin muu syy.
Omat kokemukset vain osoittaa toista ; pari koivupuu pinoa, jotka olen myynyt muuten kuin motomitan mukaan, oli mitattu toinen tehdasmitalla ja toinen pystymitalla . Tehdasmitassa pino karsui toistakymmentä prosenttia ja pystymitattuna n. 5 %.