Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Koivun mittaaminen voi olla motomitalla epävarmaa. Myös toisinpäin kuin suorittava kertoo koivun määrä saattaa karsua tehdasmitassa. Se onkin todennäköisempää, koska jos paksuusmitta mitataan esim. teristä, niin koivun mutkissa osa puusta leikkautuu helposti pois ja mittaustulos jää vajaaksi.
Uudistuminen on rehevimmillä mailla helposti hyvin epävarmaa, jos maanpintaa ei käsitellä mitenkään. Esim. ajourille ei tule niin helposti uusia taimia, kuin voisi kuvitella. Talvikeleillähän ne hakkuut pitäisi jk-kuusikossa tehdä, jos jäävää puustoa halutaan säästää ja silloin urille ei tule ( kangasmailla) sopivia itämispaikkoja. Puiden juuristokilpailu estää uusien taimien syntymistä ja taimia alkaa syntymään enemmän vasta kun kasvupaikkatekijät muuttuu riittävän edullisiksi . Se voi olla ongelmana juuri niissä metsissä joihin jk:ssa pyritään (=runkolukusarja käännetyn J-kirjaimen muotoinen )
Harvaan asentoon hakattu männikkö kuivemmilla kasvupaikoilla on eri asia ; se on ”läheistä sukua” siemenpuuhakkuulle.
Kun jatkuvakasvatus on jo ihan virallisestikin hyväksytty vaihtoehto , niin kyllä sitäkin opiskellaan varmaan siinä tasaikäiskasvatuksen ohella.
Oliko muuten S. Valkosen kirjassa uusimpia jk:n kasvatuskokeiden tuloksia esitelty ?
Luontaisesti syntynyt sekametsä on usein vähän suuritöisempi, kuin esim. kokonaan istuttamalla alkuun saatu, mutta ei aina. Metsuri teki itselleni joku vuosi sitten ensiharvennuksen sekametsään, joka oli luontaisesti syntynyt soistuneelle suht. rehevälle kankaalle. Mitään maanmuokkauksia tai taimikonhoitoja ei oltu siihen koskaan tehty. Myös melko pientä koivua oli paikoin , kaikista sai kuitenkin polttopuukäyttöön sopivia rankoja ja metsä jäi hyvään kasvatustiheyteen harvennuksen jälkeen.
Esim. jossain E-Suomen OMT kankaalla ei vastaava onnistuisi millään. Mitään yleispätevää ohjetiheyttä tai toimivaa metsitysmallia on vaikea monistaa, koska kaikki alueet on erilaisia monessa suhteessa.
Tutkimuksesta : 1200 kpl/ha vaihtoehdossa oli onnistumis% (yli 1600 kpl/ha) 57 % ja 2000 kpl/ha 71 % istutuksista. Epäonnistuneita (alle 800 kpl/ha) molemmissa sama määrä n. 10 %.
Suurin syy heikkoihin lopputuloksiin luont. taimien synnylle oli erityisen kuiva kesä -92 .
Täydennysistutus koski lähinnä niitä luontaisia uudistuskohteita eikä 1200 kpl istutuksia.
Koivutäydennys ainakin ensiharvennukseen asti on hyvä lisä useimmiten. Istutustaimi kustantaa kuitenkin n. kaksinkertaisesti sen mitä siitä eh:ssa saa tuloa. Toisaalta useampi taimi lisää valinnan mahdollisuuksia jäävien puiden valinnassa.
Oma hintansa pitäisi tosiaan olla männyn tyvitukeille, jotka on kasvaneet muutaman vuosikymmenen oksatonta pintapuuta. Jossain muualla maailmassa niistä maksettaisiinkin moninkertainen hinta keskivertotukkiin nähden.
Puuaineeltaan tihein mäntytukki kasvaa muuten Pohjois-Karjalan ja Kainuun metsissä. Leveä lustoinen puu ja samoin pienen vuosikasvun puu ei ole aivan yhtä lujaa kuin siltä väliltä oleva.
Taimikonhoitokuluissa säästää , jos 4/5-osan alasta voidaan ajaa traktorin murskaimella matalaksi, kun istutus on tehty sopiviin riveihin ; 0,5- 1 h /ha traktorilla + n. 0,2 ha norm.taimikonhoitoa ~ 120 € . Varhaisperkaus samalla tyylillä.
Laikku-ja kääntömätästys vähentää niitä luontaisten taimien kasvupaikkoja väleissä verrattuna laikutukseen tai äestykseen, jotka taas puolestaan lisää vähän taimikonhoitokuluja, mutta ovat hieman edullisempia maankäsittelyitä. Kuusikkomaille tosin sopii yl. mätästykset paremmin kuin kevyemmät muokkaukset.
Siellähän ne lahopuussa elää tirppojen ruoatkin . Muutaman puun jättäminen pystyyn ja lahoamaan ei paljon metsätalouden tuottoa laske.
Hyväpuustoisten soiden ennallistaminen oli kyllä melkoinen moka, kun niistä valumat vain lisääntyy sen jälkeen vesistöihin, ja puut lisää haitallisia kaarnakuoriaisia lähimetsiin.
Tdi ja tsi -moottoriset ei ole olleet kovin luotettavia ainakaan viime vuosina päätellen niiden omistajien palautteesta.
Ruotsissa, jossa oli TM:n testistä poiketen, testattu myös WV:n 1,6 l dieselmoottorin tehohäviöitä takuukorjauksen jälkeen, oli ilmennyt melko suuria tehohäviöitä. Kaikkia moottoreitahan ei voi korjata samalla tavalla sallittuun päästötasoon pääsemiseksi.