Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Suomessa kootaan uusia autoja vain siksi, että täällä on työvoima niin halpaa.”
Taitaa syy olla kuitenkin se, että uudenaikaisella kokoonpanolinjalla pystytään tekemään arvoautoja vähällä työvoimalla nopeasti.
Loivasti viettävä katto on melko yleinen kattotyyppi kerrostaloissakin. Sähkövastuksia käytetään tasakattojen vesirännien sulanapitoon, mutta nekään ei aina toimi tarpeeksi hyvin ja tulevat hintoihinsa, varsinkin jos pakkaskelejä on pitkiä aikoja.
Sitten jos ei ole ollenkaan pakkaskelejä, tuo italialaistyyppinen kattorakennelma voi toimiakin. Aika paljon on jouduttu purkamaan ja uudelleen rakentamaan 70-luvulla Suomeenkin tulleita tasakattoja. Muistaakseni arkkitehdit oli olleet opintomatkalla Italiassa ja sieltä saivat ”kuningasidean” uudesta tavasta rakentaa kattoja.
No joo, myönnetään että olisihan sillä merkitystä. Mutta verrattuna huonojen ja hyvien tukkimittojen vaikutukseen kuitenkin suht. vähäinen lisäys.
Se merkkausliitu oli teipattu kiinni mittaan. Ei sitä rintataskusta ehdi etsiä, kun on sitä muutakin touhua puiden hakkuussa.
”Päätehakkuussa näytti eräällä omistajalla kelvanneet kolmeen senttiin asti kuiduksi ja kaikki haarapuutkin. Ei ole tuo tukkirosentti autuaaksi tekevä asia, kun kuidullakin voidaan pelata.”
Jos päätehakkuussa kuitupuun min. latva on 3 cm 6 cm sijaan, niin myyntipuuta tulee sen verran lisää esim. 700 kpl/ha tiheydessä olevalta ha:n alalta, että sillä lisärahalla ei saa edes yhtä kahvikupillista ostettua, pullasta puhumattakaan.
Suomessa ei oikein pärjätä alkutuotannossa bulkkitavaratuotteiden takia. Palkkojen ja muiden tuotantopanosten korkeiden kustannusten takia täällä pitäisi pyrkiä erikoistumaan tuotteisiin joiden jalostusarvo olisi entistä suurempi.
Luomutuotteet voisi olla sopiva tapa nostaa kannattavuutta. Suomessahan on miltei ainutlaatuiset olosuhteet tuottaa puhtaita elintarvikkeita ja esim. korkealaatuisia yrttejä maailmanmarkkinoille.
Metsäpuolella arvokas puu menee useimmiten pilkkahinnalla eikä laadukkaan puun kasvatukselle ole siten olemassa tarpeeksi porkkanoita.
Ainakin eräällä isolla tukin korjuutaksa päätehakkuulla on vain muutamia euroja ja kuitupuun vastaavasti suht. suuri. Tilanne lienee samansuuntainen muillakin.
Talouden kannalta paras lopputulos, jos on mahdollista lajitella itse tai muuten eri laadut erilleen jo metsäpäässä, ja mittaus onnistuu tarpeeksi läpinäkyvästi. Ja vielä saisi tietysti korjuujälkikin olla kunnossa, muutoin hyväkään loppuhinta ei tule kokonaisuuden kannalta edulliseksi myyjälle.
”Kovasti täälläkin moititaan jotain asumistukea kun moittijan oma tulo tulee 300 prosenttisesti verovaroin. Siinä täytyy ajatuksellisesti tehdä pieni nelsson itsensä kanssa mutta näyttää onnistuvan. ”
Kirjoitin toisessa ketjussa asumistukimenojen keskittymisestä kalleimmille asuinseuduille, joten otaksun ed. kommentoijan tarkoittaneen itseäni. Katsoit varmaan kristallipallostasi tuon 300 %:n tulon, mutta se vain on niin että saat ainakin vaihtaa pallosi uuteen, jos aiot saada edes oikeaan suuntaan antavia tuloksia arvuutteluihisi.
Tukia saadaan monella eri tavalla talouden kierrossa. En ole asumistukiakaan vastaan,päinvastoin, mutta niiden kohdentumista pitäisi muuttaa nykytilanteesta, jossa ne valuvat pääasiassa vuokrafirmojen taseisiin ja jättiosinkoihin.
Puun myyjätkin kuuluu omalta osaltaan ”maksajiin”, vaikka jotkut ei sitä ymmärräkään tai halua ymmärtää. Metsänhoidon tuet on vain n. 4 % kantohinnoista, jotka on laskettu metsäteollisuuden kannattavuuden maksimoimiseksi n. 1/3-osaan siitä mitä niiden pitäisi olla, jos hintakehitys olisi seurannut muuta hintakehitystä. Myyntiverotus on noussut 25 %:sta nykyiseen 30 /34 %. Myyntivero on pääomaveroa, joka tilitetään valtiolle, ei siis kunnille.
Kunnat on lisänneet omia tulojaan mm. korottamalla jatkuvasti kiinteistöveroja, joita kerätään ilman saatavaa vastinetta taajamien ulkopuolella olevista rakennuksista ja tonteista.
Puun myyjät tukevat teollisuuutta ja samalla koko metsäsektoria. Verorahat kertyy yhtiöiden maksamina yleensä pääkaupunkiseudulla sijaitsevien pääkonttoreiden vuoksi sinne.
Sehän se kalliiksi tuleekin kun väkeä pakkautuu (puoliksi pakosta) pääkaupunkiseudulle, jossa asuminen on n. puolta kalliimpaa kuin muualla ja kaikkiin asumistukiin menee koko maassa rahaa jo yli 2 mrd € /vuosi.