Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Makean veden loppuminen liittyy ilmastonmuutokseen. Brasiliassa häviää sademetsää liki 3 jalkapallokentällisen verran minuutissa. Karjan laidunnus ja metsän hakkuu ei sovi sademetsiin. Silti aavikoituminen laajenee jatkuvasti. Puita häviää 2,5 mrd kpl/vuosi. Sateilla ja puilla on tiivis yhteys ; puut haihduttaa vesihöyryä joka tiivistyy aerosolien (puustosta lähtevistä) vaikutuksesta sateeksi. Jos ja kun yhteys katkeaa, tulee kuivuus. (L: dokumentti tv 2).
Uusi kuivuuskausi on tulossa myös USAn keskiosiin, kun teollisesti toimivat yhtiöt ulosmittaa rajalliset vesivarat karjan kasvatukseen kuten kaivokset louhivat metallit maasta ja sen jälkeen hylkäävät alueen.
Venäläiset on itse ehdottaneet aiemmin Ahvenanmaan konsulaatin siirtoa Turkuun. Suomalaiset ei suostuneet siihen. Voi olla nytkin parasta, kun pitävät konsulaattinsa Ahvenanmaalla jotta eivät saa aihetta mihinkään provokaatioihin.
Aika tyhjänpäiväinen toteamus. Jos mo:lla todella olisikin tiedon ymmärrystä, monelta kuprulta säästyisi toiminta ja jälkipeliä ei tarvitsisi.
Tyhjänpäiväinen toteamus.
Motoyrittäjät joutuu joskus venymään vähän vähemmän kannattaville leimikoillekin koska metsä määrittää harvennustarpeen josta päättää lopulta mo eikä motokuski.
Runkoluku ennen harvennusta 4000 kpl/ha , (hoidettu mä-taimikko) ja jälkeen 1300 kpl/ha. Kok.poistuma 43 m3/ha. Korjuu-urat n. 15 m välein , ajourina n. 30 m välein. Korjuu keskikokoisella 9 tn koneella. Seuraava harvennus on 2.harvennus jossa saadaan myös tukkia.
Raivauskulujen nousu on yksi syy miksi e-puuhakkuu on monesti entistä parempi vaihtoehto. Ja ”pitkäksimenneet” taimikot pitää kuitenkin jotenkin hoitaa myös, kun normith. ei ole enää mahdollista. Parempi lopputulos olisi yleensä tullut norm. varhais+taimikonhoidoilla mutta ei aina ole enää mahdollista.
Sähkön hinta riippuu paljon muustakin kuin tuulesta ja auringonpaisteesta. Nyt kun Ruotsin pari ydinvoimalaa on ollut pois pelistä, on sähkön keskihinta noussut n. 10 snt;iin/kWh.
Tuulettomia aikojakin voi tulla yhtäaikaa Suomeen ja Saksaan, silloin sähön hinta ei ole halpa missään.
Nykyään lasketaan myös mo:n metsänkasvatusmenetelmien kannattavuutta. Ennen oli toisin. Siksi esim. nopeutettu metsänkasvatus ja e-puuhakkuu tarvittaessa on suositeltavia menetelmiä.
Hyvä jälki ja lopputulos, kun koneketju on e-puunkorjuuseen sopiva ja kohde myös. Korjuu-urien käyttö ja metsäkuljetus vain joka toiselta uralta antaa parhaan lopputuloksen jäävän metsän kannalta. Keski-Suomen tarkastuksen eh-kohteet oli tehty vääränkokoisella kalustolla ja siitä johtuu epäonnistumiset jäävän puuston suhteen.
Taimikoiden th tiheään asentoon oli 2000-luvun alussa ohje energiapuukohteisiin. Onnistuu karummilla mailla. Korjuu niiltä osin kuin on tarpeen kokopuukorjuuna.