Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ymmärsin tuon Tornbergin tutkimuksen mukaan, että vain riekkojen kohdalta olisi yliarviota. Niitähän ei muutenkaan
ole läheskään niin paljon kuin teeriä tai pyitä, joten vaikutus
kokoanaismääriin ei ole kovin merkittävä.Mutta oli miten oli, joitain keinoja on olemassa myös metsäkanalintujen kantojen parantamiseen. Säätekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta metsänhoidossa esim. riistan suojapaikkojen jättäminen sopii nykyaikaiseen metsänkäsittelyyn ja ojiin tehtävät ”rampit” poikasten pelastautumista varten olisi melko yksinkertainen keino vähentää keväthukkumisia.
Kangasmaiden ja soiden vaihettumisvyöhykkeiden jättäminen
luonnontilaan ei juuri vähennä puun tuottoa, mutta antaa suojaa linnuille. Leppiä voi jättää pyiden ruokapaikoiksi jne.Aika kaukana talousmetsien olosuhteista taitaa olla Värriön
metsien olosuhteet, mutta varmaan nekin tutkimukset jotain
uutta kertoo elikoiden suhteen.Se on kyllä tosi että Suomessa on moninpaikoin vaikeita maastoja, joissa saa olla erikoiskoneet puunkorjuussa.
Keski-Suomessakin on sellaisia louhikoita, että ei siellä voi
mitenkään maataloustraktorikalustolla ajella.” Tornberg päättelee, että vuositasolla kanahaukkojen osuus metsäkanalintujen kuolleisuudesta oli seuraava:
”the goshawk was responsible for 60% (an overestimate) of the total mortality in willow grouse, 35% in black grouse, 5% in capercaillie and 40% in hazel grouse, annually” ”
Jos kanalintupareja on ed. sivulla kertomasi määrät, niin
tuon tutkimuksen mukaan kanahaukkojen tappama määrä olisi yli 870 000 kpl/vuosi.
(Mutta onko kanalintuparien lisäksi laskettava poikastuotto/vuosi , jolloin kanahaukkojen saalistamia olisi vielä enemmän ?)Se on joka tapauksessa melko suuri määrä, jos metsästettyjen määrä on 350 000 kpl /vuosi.
Peesaan Timppaa kanahaukan osalta.
Miten muuten A.J on kanahaukan tappamien kanalintujen
määräksi saatu 1 /viikko ? Ainakin pesintäaikaan määrän luulisi olevan suurempi .Viime aikoina kanalintuja on ollut niin vähän, että ainakin paikallisesti jo yksi kanahaukkapari pystyy hävittämään ne melko olemattomiin.
Olisiko parempi ”metsänomistajien tekemien virheiden” sijaan puhua hirvikannan arvioinneissa tapahtuneista virheistä , jotka
ovat johtaneet pakkotilanteisiin uudistaa kuuselle niille sopimattomillekin kasvupaikoille ?
Siinä on ollut metsäkeskuksenkin neuvonnalla oma osuutensa.
Eikös ne sieltäpäin tule metsänhoitoohjeet kentälle ?”Saako järeästä kuiturungosta mitään etua (lisähintaa) myydessä hankintana versus tukit erikseen niille jotka ne suostuu ostamaan? Koska jos ja kun joutuu näistä ns. lonimaan tukit niin itku tulee. Hidastaa työtä ja riskinä on että menee kuitenkin raakiksi.”
Kuitupuukokoisesta saa hankintakaupassa paremman hinnan,
jos voi myydä ne pikkutukeiksi/parruiksi . Vähäisiä määriä ei kannata erotella. Riippuu leimikosta ja omasta viitseliäisyydestäkin. Varsin. tukkipuu kannattaa erotella kuiduista jo melko pienissäkin erissä, hintaero sen verran iso.Niin , auton painoteho-suhde kertoo jo paremmin siitä miten
tehot riittää käytössä, kuin pelkkä teholukema.
Eli lasketaan kuinka monta kg autoa pitää yhden hv:n liikuttaa.
Myös vääntö vaikuttaa ”käyttökokemukseen” ja myös se millä
kierroslukualueella paras teho saadaan irti.N. 10 kg / hv on aika sopiva raja , jonka yli jos menee , niin
sitten voi sanoa auton olevan nuhapumppusarjassa.Jospa ne pienpedot siirtyykin myyrien perässä sen mukaan missä niitä on eniten ?
Samalla alueella vähenee sitten kanalintukantakin kun myyrät
on syöty sieltä aluksi. Edellinen vuosi oli myyrähuippuvuosi ja
sen jälkeen kanalintuja ei ole ollut juuri nimeksikään.Kantojen vaihteluun voi tietysti olla monia eri syitä. Marjojen väheneminenkin metsien pusikoitumisen seurauksena (mustikka) voi vaikuttaa metsäkanalintujen ruoansaantiin. Pesinnän aikaiset säät on myös olleet usein kylmiä viime vuosina jne.
Pystypuuvarasto on se yhtiöiden varastointitapa nykyään.
Sen käyttöön sopii pystykauppa parhaiten.Mutta uusia tai uudelleen lämmitettyjä ideoita kyllä kannattaa
pohtia, koska myyjäpuolen edut on jääneet jalkoihin teollisuuden kvartaalitalouden pyörityksessä.
Siitä ei hyödy edes m-teollisuus pitkityksessä, joten jonkinlainen konsensus ja luottamuspulan palautus olisi hyvä saada aikaan
metsäpuolella.
Hankintakauppa onnistuu useimmiten. Joitain parannuksia
kuitenkin esim. mittauksen hyväksymisen osalta ja pystykauppojen mittaustavan muuttamiseksi runkohinnoittelun suuntaan tulisi tehdä.^
Niimpä näytti olevan. Tuollaisten ”motokuskien” kanssa voisi
hyvinkin sopia pieneenkin koppiin ihan heittämällä.
Onhan siellä Valtrassakin se apuistuin ja ”sopu sijaa antaa”.