Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko vielä sekin, että ”perinteet velvoittavat”. ..hintakartelliajoilta.
Rajaton tarkoittaa, että samantasoisista kaupoista tehtävistä hintatarkistuksista ei ole entistä 5 /3 € max rajaa. Mikään rajaton se ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole.
On se sentään hyvä, että myös oppositiossa voi olla eikä niin kuin naapurissa voi tulla 25 v. linnaa oppositiossa olemisesta.
Liittoja ei kiinnosta työttömät eikä muut jotka ei kuulu ko liittoon. Verottomat omat tulot sen sijaan kiinnostaa niitä. Siksi asumistuista on niin vaikea luopua edes vähitellen.
Jos olisi vain lainaa , niin inflaatio olis hyvä asia. Mutta kun kaikki muukin kallistuu, niin ei ole hyvä. Lisäksi valtio kerää lisämenoihin lisää verotuloja korottamalla vero%:ja ja keksimällä uusia verotuskohteita.
Jos hakkuumääriä vähennetään ja kiertoaikoja jatketaan, niin pitkityksessä metsän kasvu hiipuu ja samoin hiilinielun kertyminen. Lyhytaikanen hyöty siis . Kasvunsa lopettaneiden metsien hakkuut ja uudistamisvelvollisuus ja sen valvominen on paras keino hiilitaseen parantamiseksi. Parhaassa kasvuiässä olevien metsien avohakkuita voisi rajoittaa.
Alaharvennuksena tot. tukki% oli 33,5 . (jonkin verran oli lenkoja seassa). Myyjä (minä) hävisi(n) talvikorjuuhinnoilla sen n. 1,5 € kuutiolta josta aiemmin kerroin.
Puun järeys ~ tilavuus ~ gh x muotoluku. Keskijäreys on keskiarvo esim. ha :n puiden järeydestä eli runkopuiden tilavuudesta.
Järeysrunkohinnoitellun kuvion puusto: Mänty 488 kpl/ha lpm 20/h 16 , kuusi 85 kpl/ha 20/15, koivu 92 kpl/ha 19/16. 3-khl. N. 50 % pois rkl:sta , PPA :sta 30 %.
Kasvatuskelpoista pikkutukki-kuitupuukokoista puuta pitää olla valmiina seuraavaa yläharvennusta varten riittävästi jotta jatkettu kasvatus olisi järkevä toteuttaa. Niinhän se on. Muutoin parempi arvokasvu jää jälkeen liian paljon verrattuna uuden puusukupolven tuloihin jatkossa. Jäävälle puustopääomalle pitää laskea pystypuuarvo samoin kuin päätehakkuun paremmalle kuutioyksikköhinnalle korjuussa. Siitä päästään vertailun alkuun lähtötilanteessa. Prolongaamalla päästään samaan suhteellisen kannattavuuden lopputulokseen kuin kiertoajan NNA:ja laskemalla.
75-80 mottia/ha/15 v. on Pukkalankin esimerkeissä yleinen saanto jk:ssa jota on käytetty vertailuissa. Sillä kasvulla ja harsinnan n. 65 %-tukkiosuudella laskettaessa esim. lehtomaisella kankaalla uudistettu istutuskuusikko peittoaa ko kasvatustavan tuoton yleensä selvästi.
Peitteisen kasvatuksen edut pitää hakea muualta kuin paremmasta kannattavuudesta.
Voihan sitä leikkiä mitä tahansa. Minä vain satun tietämään tarkkaan minkälainen ko metsä on ja oli. 2-harvennus jossa ei todellakaan ennakkoraivaustarvetta ollut. Korjattujen puiden keskikoko 170 l. alaharvennuksena.
Tuossa nyt ei ollut nippanappa kuitupölliä yhtään muualla kuin toisen kuvion reunalla muutamia jotka tuli vahingossa korjaajalla mukaan leimikkoon.