Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Korjattujen puiden keskijäreyshän se vaikuttaa taulukkohintaan. Siksi puhutaan järeysrunkohinnoittelusta. Minulla esim. keskijäreys laski 10 l vaikka tukki% nousi n. 8 % arvioidusta, kun kuitupuuta lähti arvioitua vähemmän. Siksi hinnoittelutapa ei ollut kuviolle sopiva ; ei onnistunut kunnolla.
Tehtiin yläharvennus ku-ko- sekametsään (pääosin kuusikkoa) jossa oli viimeksi käyty harventamassa 14 v. sitten. Silloin jätettiin raivaamatta osa alikasvoksesta vaikka yhtiön ostolta siitä tulikin vähän moitetta. Nyt kertymä oli vähän yli 100 mottia/ha josta tukkia n. 65 %. Jäävä puusto on kelvollinen jatkokasvatukseen. Se on jatkettua kasvatusta rehevällä kasvupaikalla ; ei sitä kuivahkolla kankaalla eikä sitä karummalla kasvupaikalla kannata harrastaakaan.
Parin mitatun ja korjatun korpisuon keskipaksuus oli 7 m. Osa soista on syntynyt vesistöjen umpeenkasvamisesta, osa soistumalla. Ravinteensa osa soista saa mineraalisaatiosta ja osa valuma-ja sadevedestä.
Jaa, olkoon sitten huollossa. Mutta sähkön hinta ei halpene pysyvästi vaikka kaikki laitokset hönkisi täysillä sähköä.
Sähkön hinta heilahtellee edelleen vaikka Olkiluoto toimii täysillä. Hinnan määrää laajemmat markkinat kuin Suomen. Jos hinta putuaa liiaksi, ydinvoiman tuotantoakin vähennetään. Kesällä kulutusta pitää yllä sähköautojen lataaminen, jäähdytystarve ja mm. googlen konekeskukset. Bitcoinien louhintakin on lisännyt esim. USA:n sähkönkulutusta yhden suurkaupungin verran.
Fortumin kannustepalkkioiden jako mennee uusiksi, kun yrittivät sitoa lisäpalkkiot vain v:n -21 tulokseen eikä uudempiin suurtappioihin.
Siinä sitä myyjää koijataan, kun runkohinta nousee mutta tukkiosuuden arvo nouseekin suhteessa enemmän.
Runkohintaa pitää verrata puutavaralajimenetelmällä saatuun hintaan. (Eli siihen mitä olisi saatu ptl-menetelmällä korjaamalla). Riski on pääosin myyjällä.
Ostaja kävi yksin arvioimassa ja ilmoitin , että pieleen meni. Kyseessä oli niin pieni osa leimikkoa(yksi kuvio) että annoin asian sillä kertaa olla. Asia korjaantunee toisaalla ja jos ei,niin ostajaa vaihtamalla voi vaikuttaa asiaan jatkossa.
Tottakai on väliä minkä verran lähtee tukkia ja kuitupuuta/ha. Runkohinta muodostuu juuri tukin ja kuitupuun yhteishinnasta. Lopullinen mottihinta keskimääräisen korjatun rungon koon mukaan.
Tukkisaannoksi arvioidaan 25 mottia/ha, kuitupuuta 75 mottia. Mutta kuitupuuta lähteekin vain 50 mottia/ha. Tukki% nousee 25 %:sta 33,3 %:iin mutta kuution runkohinta voi silti vaikka laskea korjuun jälkeen. Joka tapauksessa se on ollut alunperin liian pieni. Vastaavan kaupan tein ja oli ensimmäinen ja viimeinen runkohintakauppa samalla kertaa.
Runkojäreyshinnoitellussa harvennushakkuuleimikossa kannattaa olla tarkkana puuston kokonaiskertymän arvioinnissa. Kun kuitupuukertymä/ha jää esim. puoleen arvioidusta, jää keskirunkohinta selvästi liian pieneksi. Tukkikertymäarvio voi olla ihan kohdillaan mutta keskihinta pielessä.