Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 13,601 - 13,610 (kaikkiaan 13,755)
  • Puuki

    ^ Melko ”asenteellinen” ja pieni otanta sinulla. A.Jalkanenkin muistaakseni ajelee Skodalla. Ja lienee niitä monia muitakin metsähenkilöitä , jotka ei ole sen ” toi ota” -mainoksen uhreja.

     

     

     

    Puuki

    ”Perintö- tai lahjaverotuksessa ei se korota arvoa.  Perintö- tai lahjaverotuksessa rahastojen arvo määräytyy päivän hinnan mukaan. ”

    Hyvä että korjasit, muistin väärin.  Toisaalta metsävähennys nostaa metsätilojen käypiäarvoja ja vaikuttaa sitä kautta myös veroja korottavasti. Mutta samalla nousee tietysti metsätilojenkin myyntiarvot.

    Varainsiirtoveroa ei peritä osakekaupoissa eikä arvopaperikaupoissa. Mutta metsärahastoissa on sitten varmaan eri tilanne.

     

    Puuki

    Ei kannata ehkä ehdotella. Amerikoissakin joissain osavaltioissa pitää maksaa, jos kerää sadevettä astioihinsa , kun jokin yhtiö on ostanut oikeudet alueen vesiin.

    Puuki

    ”Valitettava tosiasia meidän eurooppalaisten kannalta on, että tekninen ja taloudellinen kehitys painottuu Kauko-Itään ja Eurooppa  yrittää sinnitellä siinä kyydistä. ”

    Onhan se joissain asioissa noin, mutta ei välttämättä tässä henkilöautojen kehityksessä. Itsellänikin on jo n. 5 vuotta vanha eurooppalainen auto ja siinä oli jo silloin niitä lisävarusteita, jotka vasta nyt on tulleet tai tulossa yleisemmiksi esim. aasialaisissa autoissakin.

    Puuki

    Timppa esitti yksinkertaistetun, mutta selkeän esimerkin metsärahaston ja metsänomistamisen eroista.

    Rahaston arvo voi kasvaa enemmänkin ainakin aluksi, koska jos/kun siihen liityttäessä maksetaan 4 %:n ”liittymismaksu” , niin vaikuttaahan se rahaston arvoon sekin nostavasti. Mutta jokainen maksaa sen omistaan ja lisäksi nostopalkkion, jotain 2 – 5 % sekin.

    Käytetty metsävähennys tosin lasketaan metsätilaa myytäesssä tai muuten om. vaihtuessa verotettavaksi eräksi.

    Usein metsän omistuksen kannattavuutta laskettaessa unohtuu myös se että kiertoaikana yleensä maksetaan useamman kerran myös perintöveroja. Jos ei niitä, niin sitten myyntivoittoveroja tai lahjaveroja.

     

    Puuki

    Co2-päästöjen leikkaus on vain eräs keino kerätä verorahoja autoilusta. Sen huomaa jokainen, jos vain seuraa tilannetta ilman punavihreitä silmälaseja.

     

    Puuki

    Ravinnon määrän kasvu on ollut  selvästi eräs hirvien määrää lisäävä tekijä. Hirvien ravinnon hankinnan ohjaaminen muualle kuin haavoittuvimpiin     taimikoihin ja taimikoiden suojaaminen aitaamalla on ihan hyvä keino nykytilanteessa, kun hirvien määrää ei kerran muutenkaan saada tarpeeksi alas.

    Kaatoluparahoja pitää käyttää niiden vahinkojen ehkäisemiseen myös metsätalouden puolella. Liikennepuolella pitää käyttää muita keinoja jos ja kun hirvitiheyksiä ei saada laskettua tarpeeksi. Möhkömaasturit turvallisempina autoina pitäisi vapautta autoverosta kokonaan.  Onhan niitä keinoja olemassa.

    Puuki

    Jos halua olisi niin hirvien tuhoja voisi pienentää huomattavasti yhdistämällä eri tapoja ohjata hirvien käyttäytymistä ruokinnalla ja nuolukivillä, koska jostain ne elikot kuitenkin ruokansa hakevat. Kun niiden lukumäärän vähentäminen tarpeeksi pienelle tasolle näyttää olevan melkein mahdotonta, niin muitakin keinoja metsästyksen lisäksi pitäisi sitten keksiä avuksi.

    Voisi  kai niillä kaatolupamaksuilla kattaa hirviaitojenkin rakentamistakin mänty-ja koivutaimikoihin riskialueilla entistä enemmän.

    Puuki

    Laatuhinnoittelu voitaisiin toteuttaa toimivasti siirtymällä sovellettuun runkohinnoitteluun , mutta se ei oikein sovi m-teollisuudelle.

    Osa pienemmistä sahoista tosin ostaa ja on ostanut tukkinsa jo vuosien ajan laadun mukaan hinnoiteltunakin. Hintaerot on vain liian pienet lopputuotteiden hintoihin nähden, jotta sillä olisi isompaa vaikutusta puun kasvatuksen muuttumiseen järkevämpään suuntaan. Pääosa puusta menee lisäksi kuitenkin yhdellä könttäkuutiometrihinnalla.

    Puuki

    Voi olla vaikea sanoa kunka paljon harsinnan kieltämisessä oli aikoinaan mukana nousevan selluteollisuuden tarpeet ja kuinka paljon  huoli kuusettuvista kuivista kankaista. Luultavasti molemmilla asioilla oli melko suuri vaikutus.

    Tukista saattaa tulla puute jahka uusi metsälaki saa vaikuttaa muutaman vuoden vähentämällä tukkipuukokoisten metsien määrää.

    Jos jk hakkuut onnistuttaisiin  tekemään aina talviolosuhteissa niin jotain toivoa niiden  positiivisestakin vaikutuksesta saattaa olla. Pohjoiseen se sopiikin paremmin kuin rospuuttoherkemmille seuduille E-ja Keski-Suomeen.

Esillä 10 vastausta, 13,601 - 13,610 (kaikkiaan 13,755)