Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei kai se olisi mahdotonta ketjuttaa harvennusleimikkojenkin myyntejä yhteismyyntien avulla. Viime vuosikymmenten runsaisen päätehakkuiden jäljiltä on paljon ensiharvennusikäisiä metsiä , joiden paikalliset yhteismyynnit ja korjuun ketjuttaminen olisi sekä metsän omistajien, korjuuyrittäjien että ostajien etu.
Kaiken ikäisten ja-kokoisten metsien hakkuu samalla isolla koneella ei ole paras vaihtoehto muuten kuin ehkä sen hakkuu-urakoitsijan kannalta.
Maasturit ei ole parempia ajettavuudeltaan kuin esim. V-60 Volvo . Korkeampi maavara ja hyvä näkyvyys on niissä se etu, mutta ajettavuutta se heikentää jonkin verran. Kävin koeajamassa useampaakin eri citymaasturia viimeksi kun olin autoa vaihtamassa eikä niiden ajettavuus ollut samalla tasolla Volvon kanssa. Ei ole edes kalliimman hintaluokan bmw:n ajettavuus aivan yhtä hyvä kesäkeleillä kuin henkiläautomaisemman Volvon.
Jos toisessa ominaisuudessa voittaa , niin toisessa häviää vastaavasti . Kyllä se niin tuppaa vaan olemaan.
Tuosta co2 päästöasiasta vielä sen verran, että sillä ei juuri ole ilmaston kannalta merkitystä pääseekö co2:a muutama sata kiloa /vuosi enemmän tai vähemmän autostasi. Siitähän maksetaan veroa paljon päästömaksua enemmän. Valtio käyttäköön sen ylimääräisen rahan vaikka bioenergia tukiin vähentämään fosiilisten polttoaineiden käyttöä.
Muuten; yhden henkilön Thaimaan matka aiheuttaa saman hiilipäästön kuin 15 000 km ajaminen n. 200 g/km päästävällä henkilöautolla.
Melko vähän taitaa olla Harvereita käytössä, mutta voi hyvinkin olla, että siltä pohjalta kehitetään huonoihinkin sää olosuhteisiin sopivampaa kalustoa . Kauko-ohjaus onnistuisi jo nykytekniikallakin langattomien kameroiden avulla vaikka auton kopista käsin. Mutta voi siihen jokunen vuosi mennä ennen kuin vaikka sohvalta käsin pystyy leimikon hakkaamaan.
Kombikoneetkaan ei ole yleistyneet varmaan niiden melko kapean kannattavuus alueen takia. Vaikka sopisivat muuten hyvin esim. eh-kohteille.
Ensiharvennusten kertymät on yleensä sen verran vähäisiä, että ajo kerran tai pari keruu-uraa kohti onnistuu pienemmälläkin koneella. Pinta-paine / cm² vaikuttaa eniten siihen painumiseen mutta myös suuri pistekuormitus voi aiheuttaa myöhemmin ilmitulevia juuristovaurioita. Isot ajokoneethan ne suurimmat painumat yleensä aiheuttaa.
Parhaimpia koneita 1.harvennuksille olisi Harverin tyyppiset kevyet ja kapeat hakkuukoneet, joille uravälit voidaan tehdä norm. paljonkin leveämmiksi ja kokoojaurat kantavimmille kohdille leimikkoa.
”Mitä painavampi kone, sitä leveämmät telat. Miksi 15 000 kiloa painavan ajokoneen pitää tuoda 10 tonnin kuorma pehmeiköltä ? ja samaa uraa sitten ajetaan useita kertoja, koska uran leveysvaatimus nousee 5 metriin.
Noilla pienillä kombikoneilla hakkuu pienessä metsässä on lähes yhtä nopeaa kuin isollakin. Kuormaa tulee muutama kuutio kerrallaan, mutta ne voi ajaa eri ajouria, jos on kovin pehmeää.”
Joo, samaa mieltä. Olisi huomattavasti parempi metsien kehityksen kannalta käyttää pienempiä koneita. Leveät ajourat heikentää harvennuksen jälkeen metsän tuottoa . Mutta jos ei sopivaa koneketjua ole saatavilla, niin sitten seuraavaksi sopivin on se leveätelainen jos muuten välttämätön e-harvennus jäisi kokonaan tekemättä.
Myös 3 m:stä voi tehdä ilman mittanauhaa. Pääasiahan on se että kuormaaminen onnistuu paremmin kolhimatta jäävää puustoa ja on muutenkin jouhevampaa lyhyemmillä mitoilla. Sillä on merkitystä varsinkin metsäkoneita pienemmillä kärryillä puuta ajettaessa.
Tuosta pehmeiden maiden korjuusta sen verran, että osalla urakoitsijoista on jo käytössä levennetyt kaivinkoneen telat koneissaan. Niiden käyttö pakostakin lisääntyy, jos aiotaan yleensä korjuuta tehdä ”rospuuttokeleillä”.
Ajourat levenee entisestään, mutta se on pienempi haitta kuin harvennusten jääminen kokonaan tekemättä.
Ensiharvennuksilla varsinkin 3 m pölkyt on helpompia ja nopeampia kuormata kuin pidemmät ja jos kuljetusmatka on suht. lyhyt, ei pitkäksi tehty puu välttämättä nopeuta ajoa yhtään. Mutta kukin tekee tietysti tilanteen mukaan parhaaksi katsomallaan tavalla . Hakkuuta pitkäksi teko tietysti vähän nopeuttaa, millä manuhakkuussa on enemmän merkitystä kuin motohakkuussa.
Jos pitkät pölkyt pitää nostaa klapikoneen kuljettimelle kouralla , se hidastaa aika paljon ellei ole apulaista mukana hommassa.
Klapikoneella tekee ne 0,5 m puutkin paljon nopeammin kuin hydraulihalkojalla, ja myyntipuuna lyhyemmällä on yleensä enemmän kysyntää .
Vähemmän vettä sisältävä puu kuivuu nopeammin ja on helpompi käsitellä muutenkin.
Jos paksut koivupöllit on 5 metrisiä, niin melko hankala niistä on pilkekoneella klapeja tehdä ainakaan ilman ylimääräisiä jatko-osia syöttölaitteisiin.
Kuormainvaakamittaus on nopeaa ja edullista. Muuntokertoimet painosta kuutioiksi voi joskus aiheuttaa pientä ”heiluntaa” lopputuloksissa, mutta luultavasti poikkeamat jää vähäisiksi. Tosin Kainuun alueelle kerroin on alunperin saatu Kemiin toimitettujen kuitupuiden mittausten perusteella eikä suurempi puuntiheys ole tullut välttämättä ainakaan kokonaan huomioiduksi. Lapin puuhan on kevyempää kuin Kainuun puu.