Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kunnallisia kolhoosikuluja tulee muitakin kuin johtoportaan lisäyksestä. Esim. pakollinen vesijohtoverkostoon liittyminen on nostanut vesimaksua n. 3x:ksi entiseen verrattuna. Iso remonttivelka tulossa verkoston uusimisesta jota maksaa kaikki osakkaat.
Pitää osata erottaa kantohintojen ja sahatavaran hintojen kehitys. Sahatavaran hinta nousi n. 100 % ja kantohinnat 10-15 % viime noususuhdanteessa.
Ei n. 15 %:n hinnan nousu kantohinnoissa ole vielä iso. Inflaatio (ruoan hinta ja polttoaineet mukana) on lisääntynyt vähintään saman verran. Vain eh- puiden hintataso on noussut enemmän kuin sen.
Kyllä korkokerroin on 2,66 uudistamiselle ja th:lle 1,80. Eväisiin jäi tässä tapauksessa vähän yli 600 €/ha. E-puita oli 2700 kpl/ha poistumalla. Tähteelle jäi 1300 kpl/ha.
E-puun kysyntä ja kauppa muutti aika paljon kustannuslaskentaa myös metsäpäässä. N. 25 vuoden päästä taimikon perustamisesta pääsee 1. harvennukselle täälläkin. Kuluja on luont. männyn uudistamisessa äestys 90-luvun puolivälissä n. 200 mk/ha ja 1 th-kerta 2005 n. 80 €/ha . Tappiolla ei tarvi myydä ensiharvennuspuitakaan. 4 %:n korolla kulut/taimi n. 4,5 snt. Tulo n. 32 snt/puu.
Halpa kantohinta edellisessä noususuhdanteessa auttoi paljon myös sahateollisuutta eikä nykyhinnat (kuitupuun /hakkeen osalta) ole maailmanmarkkinahintoja vieläkään. Ei ainakaan pohjoisempana jossa pidemmät kuljetuskustannukset maksaa puun myyjät.
Kelirikko tuli tavallista aikasemmin tänä keväänä ja puuhuolto voi olla vaikeuksissa. Osasyy ehkä myös tehtaiden lopettamisiin.
Yöpakkasen tuoma ero motomittaan oli aikoinaan enimmillään n. 8 % , kun kalibrointi tehtiin aamulla sulan puun aikaan tehtyyn mittaukseen verrattuna. Kukaan ole upotusmittausta ehdottanutkaan luovutusmitaksi, kun ei se ole mahdollista.
Mahdollista mittahäviötä suurempia heittoja puumääriin ja pystykauppatuloon voi tulla esim. väärin arvioidusta kertymästä runkohintakaupoissa.
Pinomitan aikaan oli joskus myös vastaavia 2 kertaan (laillisesti) myytyjä pinoja liikenteessä.
Tarkasti ei puuta voi mitata kuin upotusmitalla. Motomittaakin pitäisi kalibroida monta kertaa päivässä, kun säät ym. olosuhteet vaihtelee, jos haluttaisiin päästä mahdollisimman tarkkaan mittaustulokseen. Näin keväällä esim. yöpakkaset muuttaa puiden mittaustilavuutta. Mutkaiset koivut on hankalimpia mitattavia.
On juroneet melko pitkään ku-taimet jotka on istutettu kuokkakauhalla tehdyille mätästysalueille. Raakaa maata liian paljon pinnassa.