Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jatkuvasti kehitetään uutta tuolla biopolttoaine puolellakin.
Jostain luin vasta, että suomalainen tutkija oli keksinyt
tehokkaan menetelmän tehdä puuperäistä päästötöntä polttoainetta jatkokäsittelemällä puukaasua. Artikkelissa puhuttiin elektrolyysin avulla valmistettavan moottoripolttoaineeksi hyvin sopivaa polttoainetta.
Sitä en muista sen tarkemmin, että oliko saatu polttoaine vetyä vai jotain muuta kaasua (?).Bioöljykin varmaan oman käyttöympäristönsä löytää ; ainakin traktoreissa, työkoneissa ja laivoissa sitä käytettäneen paljonkin
vaikka dieselin käyttö henkilöautoissa väheneekin.Autojen valmistajat on osittain siirtymässä pienimoottorisisten
autojen valmistuksesta takaisin isompi moottorisiin.
Esim. 1,4 l moottorit ei olekaan niin ympäristöystävällisiä kuin
on kuviteltu ja niiden tilalle tulee 1,6 l mallit. Pikkuturbot on
melko paljon päästöjä aiheuttavia.
Sähköautojen akkujen valmistuskin kuluttaa aika paljon luonnonvaroja ja kuormittaa ympäristöä enemmän kuin
norm. auton valmistus.Oikeastihan henkilöautojen Co2- päästöt on melko pieniä
ajoneuvoveroihin nähden. Tonnin päästömaksun hinta on tällä hetkellä n. 7 € ja keskimääräisellä 15 tkm/v ajolla henkilöautolla syntyy päästöjä n. 21 € edestä vuodessa, jos päästöt on esim. 195 g / km .
Itselläni on 2 l bensaturbo koneella auto ja sen päästöt on tuota luokkaa. Ajoneuvoveroa menee kuitenkin n. 240 €/v.Luontaisen uudistamisen + täydennysistutuksen yhdistelmä tuli parilla kuviolla n. 750 €/ha halvemmaksi, kuin olisi laikkumätästys+ istutus-ketjulla tullut. Viive oli 3 vuotta.
Nopeampikasvuiset taimet kasvaisi n. 15 +3 v. ennemmin päätehakkuuikään.(= sama kuutiotilavuus)
Jos lasketaan 3,5 % korolla, niin 70 vuoden kiertoajalla (luont.), 5,5 m³/ha/ vuosi keskikasvulla, nykyisillä puun hinnoilla ja ottamalla huomioon myös 2 eri harvennuksen ja päätehakkuun korkotuottojen erot, tulisi luont. vaihtoehto n. 650 €/ha tuottavammaksi kuin istutusvaihtoehto.OMT-maisemat kannattaa melkein aina istuttaa jo niiden luont. uudistamisen hankaluuden takia (pl. hyvät aliskasvoskuusikot koivikoissa). Hyvä kasvu lisää istutusketjun kannattavuutta suhteessa luontaiseen uudist. muutenkin.
Lähinnä kuitupuun heikko hintakehitys suhteessa kallistuneisiin kuluihin on lisännyt tarvetta suunnitella uudistusketjutkin entistä tarkemmin .
Olen muutamissa aiemmissa ketjuissa kirjoittanut mm. kiertoajan kokonaiskustannusten laskennasta erilaisilla kasvupaikoilla.
Periaatteessa jokaiselle kasvupaikalle voi laskea melko helposti
ohjeellisen optimikasvatusvaihtoehdon, jota voi käyttää apuna
uudistusketjun valinnassa, kun ottaa huomioon reunaehdot.
Olen niitä itsekin laskeskellut ensimmäisen kerran jo vuosia sitten.Luke:ssa taisi olla tutkimus tulossa, jossa on aiheena juuri
(kannattavuusnäkökulman kanssa) uudistusketjujen valinta eri alueilla.”Ketjunopeus 133% max.tehosta ” Mitä tuo takoittaa ?
Miten tehosta saadaan ketjunopeus kertomalla se esim. tuossa
1,33 :lla ? Vaikkapa 3,5 kW max.teho x 1,33 = 4,65 ??
Kertokaapa sahamiehet.Mitä vikaa siinä on, jos yksityinen yritys haluaa sitouttaa avainhenkilöitään optiolla ?
Sitähän esim. Nokia teki aluksi kaiketi hyvällä menestyksellä.
Optiot yrityksen alasajamisesta ei tietysti kuulu siihen sarjaan enää.
Valtionyhtiöiden kohdalla tilanne on jonkin verran erilainen, varsinkin jos yritys toimii monopolin tavoin ja/tai optiot tulee maksuun yhtiön markkinoilla pärjäämisestä huolimatta.