Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsäboardia ja SE:n osakkeita on ollut. Plussalla 50-70 % möin pois suurimman osan. Ei kovin isoja määriä. Roope Ankaksi ei ole päässyt osakeomistuksilla.
Traktoreihin tuli 3-pyttyset takasin 2010-luvulla. Päästörajoituksista kysymys. Pyttyjen tilavuudet toki suuremmat kuin autoissa. Vääntöä vähemmän kuin vastaavissa 4-pyttyisissä vaikka tehoa on enemmän. Isoon autoon n. l moottori on liian pieni.
Savikot on ainakin paras istuttaa heti mätästyksen jälkeen ennen pinnan kovettumista. Märkiä hiesumaita ei voi heti kevätkosteina kunnolla mätästää , ei ennen kuin kantaa kunnolla koneen halkeilematta.
Ylileveät ajourat aiheuttaa tulokseen vajausta. Puuston tiheys pitäisi olla jo taimikosta (kasvupaikan /puulajin mukaan) lähtien suht. harva jotta arvokasvutappiota ei tulisi.
Kapean uran kasvuhyödyn puut voi hyödyntää kuten ilmenee esim. koneellisen th:n tutkimuksista joissa tiheätkään kapeat urat ei vähennä metsän tuottoa jatkossa vaan jopa parantaa sitä.
Ei vaan tule jos ei ole pörssisähkösopimusta (ja yli 90 €/kk) ja yli 10 snt/kwh hinta.
Alle 10 snt/kwh hinnoilla ostaville ei tipu mitään lisätukia.
Ei kaikkia tueta sähkölaskun maksamisessa läheskään samalta viivalta. Pitää olla pörssisähkösopimus jotta yli 90 €/kk laskuun saisi tukea. Vähän norm. pienempi alv% ei paljon vaikuta.
Uusien asuntojen hinnatkin laski 90-luvun lamassa 35-40 %.
Runkohinnoitelussa huijataan kertomalla miten hinta nousee puiden keskikoon kasvaessa mutta se pieni nousu ei merkkaa juuri mitään. Tukkiosuus ratkaisee .
”..Runkohinnan paikkansapitävyyden voi tässä tapauksessa tarkistaa moton mittalistasta saaduilla tarkoilla tukki-/kuituosuuksilla…” Niin lopuksi.
Mehtäukolla ei itsellään ole kompetenssia arvostella koska ko tapauksessa näin jo etukäteen omalla kokemuksella , että arvio meni alakanttiin, ja oli puhetta asiasta jo ennen asian varmistumista mittaustuloksesta.