Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Pienkoneketju isomman ohessa on kilpailuetu yksityiselle urakoitsijalle ja olisi sitä isommallekin firmalle. Onhan niitä olemassa vaikka ilm. ei yhtään Keski-Suomen alueella jossa suorittava on.
Täällä yritetään noudattaa direktiivejä kirjaimellisesti josta seuraa sitten tappioita. Muualla älytään direktiivien olevan ohjeellisia kuten on nähty eikä sanktioita tule vaikka direktiivejä ei täytetäkään. Pyrky EU:n huippuvirkoihin on joillain niin kova että siitä se mallioppilassyndrooma johtuu.
Lumituhot on suurin yksittäinen syy taimikkotuhoihin ja sorkkaeläintuhot tulee kakkosena . Voi johtua arviointimenetelmästäkin , että varsinkin paikallisesti suuret tuhot ei ole tutkimuksen mukaan kuin n. puolet lumituhojen aiheuttamista ha-kohtaisesti. Suuri osa hirvituhoista jää huomioimatta. Kasvua on syöneet paljon myös muutaman vuoden takaiset isot lumituhot korkeilla alueilla. Johtuiskohan hiilinielun pieneneminenkin osin niistä.
Männyllä pitäisi luontaista taimiainesta tulla sopivasti lisää karsimaan alaoksia jotta voisi istutusmääriä (jos siis on kyseessä istutuskohde) vähentää reilusti (oksien paksuuden) vikaisuuden lisääntymättä liiaksi. Sehän ei välttämättä aina onnistu.
ALV:a ei tarvitsisi periä ollenkaan puun myynnistä . Se on käytännössä puun kantohinnasta otettua veroa vaikka firmat maksaakin sen teoriassa. Veroa maksetaan jo muutenkin riittävästi 30/34 %:n mukaan (+perintöverot) ja 60 %:n verohyödyn käyttäjät 12 %.
Metsä on erikoistapaus, kun siinä puut on tuotantolaitos ja samalla myyntikohde.
Ei kannattavuutta verrata tilan myyntiarvoon. Ei muussakaan tuotannossa tehdä niin.
Verotus ei ole oikeudenmukaista muuallakaan kuin metsäpuolella. Kiinteistöverot esim. nousee rakennuskustannusindeksin nousun mukana vaikka vanhan talon arvo laskee. Muita lypsylehmiä on tunnetusti autoilu ja sähkövero jossa alv maksetaan myös sähköverosta.
Ei lehtipuita voi vähentää olemattomiin hirvien takia. Nykyään pitää suosia koivusekoituksia kuusikoissa ja mahdollisuuksien mukaan myös rehevimmissä männiköissä. Eikä riitä jos koivut kasvatetaan vasta varsinaisen th:n jälkeen ; jo varhaishoitovaiheessa simensyntyisiä koivuja jätetään sopivasti n. 10 % runkoluvusta.
Sopiva hirvitiheys taimikkotuhojen ehkäisemiseksi on n. 1 kpl/1000 ha. Se tiheys oli 70-luvun alussa viimeksi. 70-luvulla onkin hyviä männyn kasvatusmetsiä pystytty kasvattamaan sen takia. Hieskoivut voi korvata jotenkin männyn tuhoja taimikoilla nykyhinnoilla mutta tukin hinnan verran siinä mo häviää, jos mäntyaihioita ei jää riittävästi kasvatukseen kelpaaviksi.
Vero%:t (mm. kiinteistöverot) on nousseet vuodessa vähintään inflaatiopompun verran. Melkein saman verran häviää ne joilla on säästöjä. Sähköstä paljon maksavat sitäkin enemmän. Puun hinta sentään nousi yhden vuoden inflaation verran myös. Vielä puuttuu n. 30 v:n inflaatiotarkistus kuitupuun hintaan.
Metsuripohjaltakin voi lisäkouluttautua vaikka metsänhoitajaksi. Ei ne ihan samoja hommia yleensä tee. Mh:ia on esim. pankinjohtajissa useita.
Marin aloitti keskustelut ominpäin Horneteista liian aikasin. Nyt Ukraina pyytää 3 kesken keskustelua USA:n ja Suomen kanssa asiasta (uutiset).
Kauraa voi kyllä ohran lisäksi kasvattaa pohjoisessakin. Mutta sadot ei riitä ruokkimaan kansaa vaikka joka paikassa kasvatettaisi kauraa. Kesät on oikukkaita ja sadot keskimäärin suhteellisen pieniä.