Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
N. 30 % enemmän tulee tukkia hoidetusta taimikosta aikanaan kuin hoitamattomasta. Aikatekijä ja korko on toinen tekijä siinä metsänhoidossa. On eri asia saako ensimmäisiä tuloja 25 vai 40 vuoden päästä uudistamisesta.
Hakkuutähdettä se on joka jää tähteelle korjuun jälkeen. Harvennuksilta ei juuri kannata kerätä myyntiin, varsinkaan kuusikoista.
Perkolla tahallinen 3600 € väärinymmärrys jatkuu joka kommentissa.
Kuivina tai oikein sateisina kesinä ei kasva muu kuin nurmet. Ohra parhaiten norm. kesänä.
Uusien asuntojen rahoitusvastikkeet voivat jopa 10 x:stua. (uutimet). Siinä sitä onkin maksamista . Uusjako käynnissä kun vielä Eu yrittää tyrkyttää pakkoremontteja vanhoihin taloihin.
Mitkäs kasvikset ne Suomen pelloilla kasvaisi kunnolla ja riittävästi ? Nurmi täällä kasvaa hyvin. Muuten on heikkoa.
Alkuperäinen laskuri on joutunut ö-mappiin vanhan koneen mukana mutta helppo laskea esim. jo ensiharvennuksen tulon siirtymistä (ensin) 30 vuotta 5 %;n korolla ja 4 motin vuosikeskikasvulla se tekisi n. 3600 €/ha persnettoa. Menetykset kertautuu muiden hakkuukertojen tulojen siirtymisellä eteenpäin jatkossa. Jalostetuilla taimilla ja sopivalla maanmuokkauksella saadaan hakkuukerrat/kiertoaika siirrettyä n. 25-30 v. aikasemmiksi.
Jatketulla kasvatuksella edullisissa olosuhteissa (puuston sopivan erirakenteisuuden ja kasvupaikan kannalta) vaikutus on saman suuntainen.
Rinkopaneelit tuottaa muutakin hyötyä kuin myydyn energian hinnan vaikka sähkön pörssihinta laskisikin. Oma käyttö ja ekologisuus tuotannossa on niitä etuja. Ostosähköä menee vähemmän ja myös siirtokulut vähenee sitä mukaa.
Metsän kasvatuksen kannattavuutta on vähän tai ei ollenkaan tutkittu norm. alemmilla kasvatustiheyksillä mikä on erikoista. Taimikosta lähtien pitää tiheyden olla harvahko, jos halutaan sen avulla nopeuttaa puiden järeytymistä kunnolla ja säästää uudistamiskustannuksissa. Rajat tulee jossain kohtaa vastaan kasvupaikan puuntuotoskyvyn hyödyntämisen ja kasvatettavan puulajin mukaan vaihdellen ellei luontaistataimiainesta ole saatavissa riittävästi.
Ohut kerros irtomaata jotta paakun juuret yltää kuntan läpi, se on paras tapa esim. laikkumätästyksessä ja niin on muilla tavoilla mätästettäessäkin. Samoin olen nähnyt niitä jurovia kuusen taimia liian paksun mätästyksen jäljiltä.
Ojitusta ei tarvita joka paikassa. Turhan rajua muokkausta kannattaa välttää jo turhien kustannusten takiakin, jos ei ole tarvetta. Monissa kohteissa voi kyllä toimia kuten ap. esittää.
Muuten samaa mieltä että tavallista harvempi istutustiheys käy hyvin useimpiin kohteisiin. Istutusalueista mänty tuoreella kankaalla voi kaivata karsiutumisen takia tiheämpää asentoa . Mutta luontainen taimiaines usein korvaa sen ellei ole kylvöstä kysymys jolloin lisää ei tarvita.