Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole vajaatuottoista vaikka ra-koivikko harvennetaan reippaasti. Suosituksen PPA alaraja on 12 m pitkillä koivuilla 7,5 m2/ha . Vajaatuottoisuuden lakiraja on n. 60 % siitä.
Tuskimpa valtio alkaa maksaa hiilinieluista. Ehkä palataan entisen metsälain aikaisiin uudistamissääntöihin jotta liian aikaiset avohakkuut loppuu. Uudistamispakko voisi olla toinen palautuksen arvoinen asia harkittavaksi , kun /jos sakot uhkaa hiilinielun supistumisen takia.
Muistaakseni oksaa, latvuksia . pienpuuta ym.lahoamaan jäi hakkuista metsään 15,3 milj. mottia/v. esim.viime vuonna. Siinähän sitä lahopuuta ja hiilinielupuuta jo onkin alkuun. Säästöpuuryhmissä/säästöpuissa ja vesistöjen suoja-alueilla ja eurokannoissa lisää tulossa.
Äärimmäisen harvaan pellon reunaan istutetut koivut eivät tunnu kasvavan sen nopeammin kuin normaalissa metsätiheydessä.
Hyvin harvassa ei metsäpuita kannatakaan kasvattaa. N. 1000 kpl/ha tai sitä suuremmat taimien normaalit kasvatustiheydet ei vielä vaikuta pituuskasvuun juuri mitään. Hyvin harvassa asennossa puista tulee paksuja , lyhyitä ja oksikkaita.
Polkupyörävertaus sopii huonosti puun kasvatustapojen vertailuun, kun lähtötilannekin on ihan erilainen. Mm. puustopääomalle laskettu hinta unohtuu useimmiten jk:n hypettäjiltä.
Laskuri näyttää istutuskuusikon pärjäävän jk:n metälle hyvin 3-4 %;n laskentakorolla jo ilman kantohintaerojen huomioon ottamistakin. Jos yhtälöön lisätään yksi th lisää , niin jk ei pärjää ollenkaan edes 5 %:n tuottovaatimuksella.
PS. Edelleen olen sitä mieltä , että joskus kannattaa tehdä jk -harvennus. Siis jatketun kasvatuksen hakkuu siihen sopivalla kohteella. Esim. turvemaalla jossa jää riittävästi tukkikokoon pian kasvavia puita pystyyn. Yläharvennus tai poimintahakkuu miten kukin sitä haluaa nimittää (vaikka niillä pieni ero onkin).
Jk:n 20-30 % tasaikästä jalostetun alkuperän metsää heikompi kiertoajan puun kasvu vähentää kyllä hiilinieluvaikutustakin.
Kujala moitti jossain metsänomistuksen tuottavuutta . – 5 % miinuksella kertoi olevan tuoton. Osin oikeassahan se on, jos ja kun käyttää epätaloudellista metsänkasvatustapaa, niin heikko tuotto korostuu entisestään. N. 10 % tuloksesta menee alkuun harsintahakkuulla heikomman kantohinnan muodossa harakoille. Tulosta on joskus mahdollista parantaa jatkossa mutta tasaikäiskasvatusketjuun verrattuna on helposti melko vaikeaa.
Voidaan harventaa myöhemmin mutta myös aikasemmin puiden koon mukaan. Saman saa nyt eh-koivikosta kantohintana kuin muiltakin harvennuksilta. Kok satamahinta liki 110 € joten halvalla menee pystystä kotimaassa.
Ra-koivulla ensiharvennuksen jälkeinen suositusten mukainen min. PPA voi olla jopa alle 8. Lakirajan alitus olisi n. 60 % siitä eli todella harveikoksi hakkuuta. Ei mene vielä 600 kpl/ha tiheydellä lähellekään sitä.
Luvut tilavuusyhtälöön sijoittamalla 86 l. / puu . Kasvu% n. 5 .
Joo, painovirhe. laskin 5 mm lustolla. sry. 9-10 l kasvu/puu.
Puu on suurempi kuin 1,5 mottia 0,5 muotokertoimella.
Oikea tarkempi muotoluku voisi olla 0,45. Silloin puu on n. 1,7 mottia ja vuosikasvu n. 90 l. (Laasasenahon taulukon mukainen puun koko) .