Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Vesitalous tietty ensin kuntoon ja jos on savea , se sotketaan pintamaan kanssa muokkauksessa.
Ohutturpeisella rehevällä turvemaalla rako kasvaa yhtä hyvin kuin vastaavalla kangasmaalla. Pitää vain lannoittaa oikein tai kääntää vähintään moreenia pintaan.
N. 100 l/v/puu on kasvu (ellei laho vaivaa) eli Kurki laski (tai katsoi taulukosta) oikein.
Puun tuonti Venäjältä taisi jo pääosin loppua muista syistä .
Kompensaatiokauppaan pitäisi lisätä puun käyttö rakentamiseen. Tukkipuun lisäkasvu lisää myös pitkäaikasia puuvarastoja. Bioraaka-aineen kompensaatiovaikutus on myös tärkeä mutta heikommin perusteltavissa joillekin piireille.
Esim. SE on tehnyt sopimuksen Polestarin kanssa akkujen hiilen korvaamisesta ligniinipohjaisella biohiilellä. Vähentää fossiilista alkuperää olevien tuoteiden tarvetta ja käyttöä. Puun myynnin kannattavuuteen sillä lienee vähän tai ei ollenkaan vaikutusta.
Ei huonosti, kun esim. tuulettomina (tuulivoima minimissä) päivinä n. 1/2-osa sähkön tarpeesta tuotettu aurinkopaneeleilla Saksassa.
Paljonko litroja kasvaa 40 cm/30 m puu 0,5 mm vuosikasvulla ? osaatko laskea.
Pystypaneelit tuottaa keväällä parhaiten. Hyvä tuotto alkaa yksityiselle pientuottajalle siitä , kun sähkömittari värähtää kevätauringon pilkahtaessa taivaan rannan takaa ja lumesta puhtaaksi kolatut paneelin pinnat sulaa itsekseen yöllisestä kuurasta. Pilvisellä säällä sähkön tuotto on n. 1/6-osa aurinkoisen sään tuotosta.
Lumen heijastusvaikutus on tasaselle pinnalle suolle asennetuille paneeleille huonompaa kuin esim. katolle asennetuille.
Myös kevättalvella paneelien tuotto on hyvä, jos paikka on sopiva. Lumen heijastukselle etelä-lounas rinne luulisi olevan paras metsässä, jos lumelle on ympärillä tyhjää tilaa . Satojen ha:en aurinkoenergiapuistot ei kyllä sovi luontoon eikä metsän hiilen kerryttämisen lisäämiseen. Samaan aikaan jo esim.1 ha:n aukolle pitää jättää säästöpuut ja tiheiköt luonnon monimuotoisuuden vuoksi.
Nyt on ”muotia” jättää 10-20 % muita kuin pääpuulajia kasvamaan taimikkoon. Jos kyseessä on kuusikko rehevällä kasvupaikalla, niin koivua pitäisi saada siis jäämään myös. Mitenkähän tuo onnistuisi harventamalla taimikko suosituksia harvemmaksi, jos on siemensyntyisiä koivuja valmiina? Silloin pieni koivujen etukasvuisuus ei vielä haittaisi kuusten kasvua eh:een mennessä. Luontaiseti syntyneet koivuthan kasvaa muuten n. 2 m mitasta lähtien yhtämukaa viljeltyjen havupuiden kanssa mutta ei ole aina saatavilla sopivan mittaisia tai vähän lyhyempiä. Liian paljon lyhyemmät ei ehdi varttua riittävästi kuusten varjossa.
Sekametsistä saadaan yleensä paraslaatuisia ko-tukkeja. Täällä niitä ei vain osta juuri kukaan. Pitäisi olla vähintään rekallinen ja sitten kuljettaa etelän suuntaan tukit. Vaneriksi tai sahapuuksi kelpaavatkin menee helposti kuidun hinnalla sellutehtaalle.
18 v. meni kasvattaa ra-koivut pellolla ensiharvennettavaksi. Selvä asiahan se , että joka paikassa ei ole mahdollista 10-15 vuodessa. Jossain päin Suomea ei onnistu ollenkaan koivikon kasvatus tukiksi asti.
Kiinteistöverot nousi reilusti vaikka piti laskea jossain vaiheessa uuden arvonlaskennan takia. Suunnilleen saman nousi minkä ruoan hinta eli n. 15 %.