Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Rinkopaneelit tuottaa jo mukavasti sähköä maaliskuussa. Ostosähköä menee vähän aurinkoisina päivinä tai ei ollenkaan.
Seuraavan syksyn ja talven sähön hinta olisi futuurien mukaan n. 9 – 15 snt/kWh.
”The beast”- auto on menossa huutokauppaan. 27 l:n Spitfire-koneen moottori. 750 – 1000 hv. Kulutus 600 m – 2 km litralla. (Ei päästörajoitettu malli.) (L: msn).
Ostakee pois.
Voiko typerämpää ehdotusta enää olla kuin vanhojen asuntojen pakkokorjaus. ..Jos ei metsien 30%:n pakkosuojelua oteta lukuun.
Olen levittänyt muutamia puolilahoja koivupöllejä ympäri metsiä pusikoihin. Koivun tuoheen voi tehdä puukolla rei’än pesäkoloa varten hömö-ja töyhtötiaiselle. ”Luomutyvilahoja” koivuja on myös tosin paikoin pystyssä tikankoloja täynnä.
Luonnonsuojelullisesti arvokas vanha metsä on 10-pykälän c5-kohta.
Merkittävä määrä lahopuuta vanhassa metsässä on yksi oma kriteerinsä. Ainakin pari lahopuuta on kuvassa. Merkittävyydestä en tiedä täyttyykö.
Liian harvaksi ensiharvennettu metsä ei runkoluvultaan vaikuta ainakaan kuvissa kovin huonolta. Siinä on tehty e-puuhakkuu ja suositustiheys on sen jälkeen 900-1400 kpl/ha runkoja kasvupaikasta ja puulajista riippuen. Ellei sitten ole tehty yläharvennuksena, se ei sovi ”raamiin”.
Metsät on hiilinieluja ei siis hiilineutraaleja. Löytyy tilastoistakin .
Patteriautot on painavia ja siten kömpelöitä jarrutuksissa. Saman hintaluokan polttomoottoriauton saa paljon ketterämmän ja teho/paino -suhteeltaan paremman. Esim. BMW M3 joka painaa monta sataa kiloa vähemmän kuin Teslat ym. ja voimaa löytyy 400 hp. Verotuksellinen erokin alkaa niissä kaventua kunhan sähköautoja on riittävästi veronkorotusta varten.
Alle 20 vuodessa ra-koivikon ensiharvennus on ajankohtainen, kun istutettiin 1300 kpl/ha. Samaan aikaan turvemaalle istutettu hieskoivikko ei ole vielä kuin n. 5-6 m pitkää. Saa kasvaa ainakin 10 v. vielä.
Yhteiseen vesijohtoverkostoon on pakko liittyä haja-asutusalueillakin. Sen jälkeen osallistutaan nouseviin vesimaksuihin joita lisämaksuja tarvitaan mm. verkoston uusimiseen. Ehkä vesilaitoksia myydään sitten ulkomaisille sijoitusyhtiöille ja luodaan taas uusia paikallisia monopoleja kuten kävi sähkönsiirrossakin.
Mutta tottahan se on että tuottavan toiminnan lakkauttaminen vie lopulta tod.näk. vararikkoon.
