Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Latvuksissa puuta jää lahoamaan metsään n. 2 % puusta. Kannoissa ja paksujuurissa yli 15 %. Siihen päälle muut jättöpuut ja satunnaiset hakkuusta jäävät kalikat ,niin on jo tarpeeksi ötököille asuinpaikkoja ja linnuille sitten syötäväksi niitä.
Taimikonraivauksessa tarvitsee metsä jotenkin ihmistä, sehän muuttuu muuten ryteiköksi. Samoin metsälinnut joskus; päästin kerran lehtokurpan naapurin katiskasta kuivalta maalta satimesta pois.
Pyörien päälle rakentamalla säästyy rakennusluvan anomiselta ja kiinteistöverolta. Mökkeröistä voi siirrellä sitten tarpeen mukaan kuten asiaan kuuluu.
Lahopuuta jää tavan talousmetsiin monta kuutiota /ha hakkuiden seurauksena. Usein jää norm. hakkuutähteiden lisäksi ojapuita ym. ajamatta. Uutta lahopuuta on tulossa säästöpuistakin. 30 kiintoa/ha on ihan haihattelua , ei lahoja tarvita niin paljon joka paikkaan. (Ellei kantoja lasketa mukaan). Suojelualueilla voipi olla enemmänkin mutta ne riittää hyvin.
Ahtaajat taas lakossa. On niillä varmaan huonot palkat, kun jatkuvasti ovat estämässä vientiä. Pitäisi olla samat ehdot kuin puun myyjillä , että lakot on laittomia.
Luontokato eli monimuotoisuuden väheneminen pitäisi voida hinnoitella vak.yhtiön miehen mielestä kuten hiilitase. Mutta miten hinnoitella kun on epäselvä koko käsite. Suurin vaikutus on pölyttäjien kadolla. Kuivien kankaiden väheneminen ei ole luontokatoa.
”Täysmuokkaus”- mätästys kuokkakauhalla estää kyllä mahdolliset tukkimiehentäituhot mutta hidastaa kuusen taimien kasvua muutamalla vuodella verrattuna norm. matalaan laikkumätästykseen.
Metsän voi joskus hakata pilalle kenen ohjeilla tahansa. Tarkastuskertomuksen mukaan varsinkin Keski-Suomessa.
ML:n videoissa on juttu työhönsä tyytyväisestä e-puun hakkaajasta. Nipsuttimissakin (& keräävissä kouraharvestereissa) ja niiden käyttäjissä on siten kehitystä tullut viime vuosikymmenten aikana.
Omia tutkimuksia voi jokainen tehdä eikä niitä voi yleistää. Omien ”tutkimuksien ” perusteella kuivat kannot (kesä uudistamisen ja istutuksen välissä) vähentää kärsäkkäiden tuhot minimiin. Sitä on tutkittu muuallakin.
Riukuuntuneen havupuumetsän tiheyssuositus on n. 900 -1300 r/ha jäävän puuston osalta. Ihan kevyt laatuharvennus ensin.