Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsävähnnys vähentää veron maksun minimiiin ja helpottaa metsätalouden harjottamista. Säästyneillä verorahoillahan voi ostaa pienen palstan muutaman vuoden jälkeen. Perintötilojen omistajat joutuu maksamaan veroja paljon enemmän. Vuosikymmnenten aikaan koko metsän arvonkin joskus. Perintöverot päälle. Vähintään samanlainen lypsylehmä ollut valtiolle kuin yksityisautoilu. Silti jossainvälissä voi kannattaakin, jos kyttää puun myynnissä hintapiikkejä ja järjestää perintöasiat tolalleen.
Ei Perko tule noin paljon veroa. 1. lukema vajaat 12 k€ on lähellä oikeaa. 4%:n mukaan.
Jo 1 ha koivun istutusalue pellolla kompensoi 20 vuodessa vähintään 10 vuoden keskimääräiset päästöt. Tarkkoja päästölukujahan on mahdotonta laskea. Rinkopaneelit tuottaa keväästä syksyyn lämmityssähköä ja kesällä jäähdytykseen menevän sähkön.
Olisko otettu käyttöön käytäväharvennus ( ilman käytäviä )jota kokeiltiin aiemmin.
^^ kaistalehakkuuta.
Perkon metsässä ei tarvi olla kuin 300 mottia/ha ,niin jo jää joku euro näppiinkin.
Heikosti on matikka hallussa, jos ei huomaa mikä ero on päätehakkuutulon ja peitteiseksi jätetyn metsän tulon vertailussa. Ja mitä se käytännössä tarkoittaa milloinkin.
Yksittäinen puu on helppo kuutioida. Mutta nyt olikin kyse ha;n metsästä tai isommasta kuviosta ja sen arvokasvusta.
Kerropa Jätkä sitten miten määritetään tukkiosuus, puustokuutiometrin arvo ja sen vaikutus arvokasvuun esim. 5 vuoden aikana ? Pelkkä kasvu ei paljon kerro vielä.
Perko . En voi laskea tuota verokertymää, kun ei ole tilastoa verotuksesta. Huonosti muistan alakouluaikojen puun hinnat.
Marjakeisarit joutaisi maksaa provisiot yksityisten mo:en mailta kerätyistä marjoista. Jokamiehen oikeus on alunperin perustettu kunkin asuinpaikkakunnan maattomia varten jotta saivat leivän jatketta marjoista ja sienistä.