Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ei sitä voi noilla tiedoilla laskea. Aina 3 v:n keskimääräinen verokuutiometrin arvo pitäisi tietää koko ajalta. Marginaaliveroa maksavat maksoi vielä pinta-alaverot sen vero%:n mukaan. Eli saattoi vero% olla yli 50 % .
Ei se ole ihan noinkaan kuten Tomperi kertoo. Se on yhteenlaskettu ARVOkasvu.
Pinta-alavero oli melkoista rosvousta varsikin jos vielä joutui maksamaan myyntiveron päälle.
Korkoa voi määrittää muutenkin kuin esim. lainakoron mukaan. Mutta minne unohtuu päätehakkuutulon erot jk:n kannattavuuden arvioinnissa? NNA jk:ssa on räätälöity osittaisoptimoinnilla osoittamaan useimmissa vertailuissa jk paremmaksi kuin se onkaan.
Etukäteen ei voi tietää. Jälkikäteen kyllä. Siihenhän NNA pääosin perustuu metsäpuolella , että määritetään ensin oletettu korkotaso pitkällä aikavälillä. Jos raha on halpaa ja korot matalalla, niin kannatti viljellä, jos korkotaso on korkea , niin ei niin hyvin.
Pitkän nollakoron aikaan kannatti pääsääntöisesti uudistaa ja viljellä metsät uusilla taimilla ellei ihan selviä luont. uudistamiskohteita ole ollut. Kiertoaikojakin kannatti jatkaa jos tukkipuuta oli hyvin tulossa.
Kyllä tiedän mitä arvokasvu tarkoittaa. Puiden koon vaikutus siihen liittyy tukki%:iin. Tietyn kokoisissa puissa kasvu keskittyy enemmän tukkiin eli arvokasvu on suurempaa. Puustopääoma vaikuttaa kuten Perko ilm. koetti esimerkillä kertoa ; suuremman puun sama mottikasvu lisää vähemmän suhteellista arvokasvua kuin pienemmän puun sama kasvu.
Puun hinnan nousukin on arvokasvua. Samoin kun taimista tulee kuitupuukokoisia ; silloin yleensä on metsän arvokasvu% huipussaan.
Yli 10 cm oli muisttaakseni katkeamiskohdan paksuuusraja jota paksumpi ei enää elvy vaan lahoaa.
Kymmeniä teeriä oli ruokailemassa lammen rannan koivikoissa. On niitä metsäkanalintujakin vielä olemassa.
Enpä juuri ole. Puiden koosta riippuu arvokasvu, sidotun pääoman lisäksi niiden tuotto.
Jos päätehakkuun sijaan jätetään pystyyn esim. 80 mottia/ha kuitu-/pikkutukkikokoista puuta sen arvo on n. 30 € x 80 = 2400 €. Lisäksi ero kantohinnassa esim. 5 € x 300 = 1500 €. Sen 80 motin lisäarvokasvun pitäisi pystyä kattamaan n. 2400€;n tulo korkoineen esim. 15 vuoden kuluessa kannattavuusvertailussa. Uusi taimikko on siinä ajassa usein jo lähellä ensiharvennusta (e-puuharvennus). Peitteisen metsän olis tullut kasvaa n. 125 mottia/ha lisää puuta 40:n keskihinnalla laskettuna. keskivuosikasvu n.8,3 m3/v.
Jätä puut kasvamaan ja anna kosteikon tulla mutakoloihin itekseen jos on tullakseen,