Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
2000-luvun alussa oli otaksuttu luulo e-puun markkinoiden noususta. Siksi voitiin suositella esim. 4000 kpl/ha runkolukua taimikkoon (hoidettuun) . Se e-puu markkina piristyi vasta nyt. NMH-tuen kanssa ja tienvarsikauppana omasta vast. männikköstä sain ihan käyvän hinnan kuutiolle vaikka ositt.tehty raivauskulu vähensikin jonkin verran tulosta. Tukkipuun kasvu viivästyy tiheyden takia mutta aikainen ”lisätulo” korjaa vahinkoa.
Alkuperä ja kasvupaikka ratkaisee pitkälti menestyykö vieraspuulajit. Kuhmossa esim. on muistaakseni melko iso douglaskuusimetsikkö ollut jo vuosikymmeniä. (tai saattoi ne olla serbiankuusiakin).
Muristo ex-kommunistina tekee kovaa vaalityötä kepun hyväksi. Vastareaktio on taattu tuolla intensiteeetillä näppäimistöllä touhuamalla.
Mäntyjä kannattaakin viljellä kuusten sekaan. Istuttaen tai kylvämällä. Liikaa kuusettumista sopii välttää joten jk pidettävä rajatulla alueella, vain erityistapauksissa lähinnä.
Pohjoisten alueiden hiilinielut voi olla jopa puolet suurempi kuin on arvioitu. (L: MLU). Mittausvirhettä pukannut.
Hilinielut vähenee hoitamattomissa pohjoisen metsissä. Sademetsät tuhoutuu kerta(avo)hakkuusta sen ja monimuotoisuuden suhteenkin.
Saksa lahjoittaa Brasilialle 200 milj. € sademetsien suojeluun. Sillä lienee vaikutusta paikallisesti ainakin.
Eikös se 10 % alv pitänyt olla voimassa myös sähkön siirtokuluissa ?
Keski-Suomessa on ilm. sitten vaan niin paskat leimikot ja huonot ostajat että niitä ostaa, kun ei yksikään täyttänyt suositusrajoja.
Milloin se sähköveron alv-ale piti alkaa ? 24–>10 % alv piti tulla. Omissa sähkölaskuissa ei ainakaan ole näkynyt olleenkaan.
Tuontipuu viro ym. 70-80. latvia 90.