Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä siten että on helpompi hakata reippaasti , kun lakiraja uudistushakkuulle luettavaksi on entistä alempana (PPA-raja). Eikös olekin ?
Puun tarve teollisuudella kova ja raha tiukassa harvennuksissa konemiehillä . Siihen lisäksi löysennetty metsälaki. Muita syitä ei paljon tarvinne etsiä epämääräsiin lopputuloksiin ensiharvennuksilla.
Kömpijästä puuttuu motopää. Selkä ei oikein taivu manuhakkuisiin enää. Hyvää harrastustahan se olisi muuten. Joku nuorempi voi tietysti tehdä jos vielä lienee metsureita siihen hommaan olemassakaan.
Vähennykset työn mukaan joten jos joutuu pitämään mönkijää kärryineen esim. kuormauksen takia mukana metsässä, niin sen mukaan kuten derhorstkin on tehnyt.
Vajaatuottoisuus riippuu kuskistakin. Eihän tuossa videossakaan saatu aikaan vajaatuottoista alle lakirajojen menevää metsää.
Eihän siihen tarvita kuin 150 ha mäntykangasta ja 1 m vettä/v. sen läpi joka m2:ltä. Mutta ei onnistu ilman isoa suodatinlaitosta. Veden haihduttamista kokeiltiin jo isossa mittakaavassa Talvivaarassa. Ei toiminut sateella.
Tekopohjavettä tehdään suodattamalla hiekkakankaan läpi. Samalla tyylillä voidaan puhdistaa jätevesiäkin osittain.
Niin, mitenpä se hiekkakankaan suodatus toimisi talvella.
Vähemmän harvennuksia/kiertoaika sopii nykyolosuhteisiin . Jk:ssa sitä ei voi toteuttaa.
Parempaan tuottoon suhteessa alkupanostukseen päästään esim. harventamalla istutustiheyttä kuusikoissa varsinkin. Optimitiheys th:n jälkeen on 1300-1500 kpl/ha. Siihen ei yleensä tarvita 2000 kpl/ha tiheyteen istuttamista. Se tiheys voi sopia sellufirmoille niiden omilla mailla, mutta yksityisten kannattaa satsata tukin nopeaan kasvatukseen.
Sopiva jäävä puusto saadaan PPA:n ja valtapuiden keskipituuden perusteella, ei poistettavien puiden mm tarkan läpimitan avulla.
Jovaini taas pari asiaa käsittänyt vähän väärin.