Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Parsimisesta puhuin. Ei tarkota samaa kuin olla tyytyväinen jos olisi oma metsä noin huonossa jamassa. Jotain kuitenkin voidaan ja pitää tehdä noillekin puoliksi heittellejätetyille kohteille. Suorittavaa ilm. kismittää kun on joku joka keräävällä kouralla hakkaa metsissä eikä olekaan tehnyt konkursssia(?). Ja toinen korjuuketju firmalla jolla tehdään isommat hakkuut.
Typpi myös haihtuu vesihöyryn mukana. Sadantana tai muuten vesihöyrynä siirtyy puiden saataville. Puut kasvaa öisin jolloin vesihöyryä on eniten ilmassa.
Läheskään kaikki ei käytä välissä valtakirjaa eikä myhistystä. Metssään.fin tiedot on liian yleistettyjä noin arvioita, että niihin voisi aina tukeutua. Ostajan on viimekädessä käytävä ostamansa tuote katsomassa tai muuten selvitettävä mitä ostaa.
Selvähän se milloin yleisesti ottaen on huono mennä korjaamaan puuta eh:lta mutta käytännössä se pitää selvittää kohde kerrallaan ja nimenomaan selvittää etukäteen ennen kauppojen tekoa.
Milloin eh-metsä on liian huono korjattavaksi motolla ? Sehän se pitää selvittää ensin. Siitä riippuu jatko. Ostajan ja myyjätahon välinen asia ensin. Sen jälkeen työnantajan ja koneyrittäjän asia saada aikaan sopimuksen mukainen hakkuujälki.
Hyvä että on paljon c02:a ilmassa , kasvu paranee vain. Metaanikin on hankalampi kaasu kuin Co2.
Kyllä NNA on ainut hyväksyttävissä oleva tapa laskea kannattavuutta, kysy vaikka RR:ltä. Siitä samasta oksanreijästä kun aina katsoo niin se on nähtävä. Hyvä puun kasvu tuhkalannotuksen avulla voi toimia ennallistamisen estona tai sitten ei.
Ei ainakaan satunnaisotannalla ole koealoja sitten otettu, kun joku tehnyt tuloksista gradun pohjan.
2. kuvan risujen keruussakin tuli metsä kasvukuntoon. Siellähän oli selvästi 2-jaksonen metsä ja päässyt/päästetty liiaksi vesakoitumaan edellisen hakkuun jälkeen. Ei mennyt liian harvaksi ainakaan koko alalta. Parsimista se on verrattuna hoidetun metsän harvennukseen mutta NMH- säännöt on semmoset kuin ne nyt on.
Ilmankosteus auttaa puiden kasvua vesistöjen varsilla. Ei ne lohien paskat tai jätökset kovin kauas rannasta etene ellei sitten esim. karhujen jätöksissä.