Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Melko samalta asialta vaikuttaa. Ehkä ojittamaton vois olla ojituskelpoisempi jollain tavalla.
Metsäautotiet on km:en siirtymistä varten meillä päin. Se on niiden tarkoitus. Joskus 70-luvun alussa oli vielä noita pitkiä koneella siirtymisiä. Koneet olikin silloin pienempiä.
Aivan, Kusiaisen valtuuvet on meillä.
Koivuja lyötiin maahan enempi jo 60-70 luvuilla.
Metsämyyrät syö kyllä männyn latvoja ja voidaan sotkea hirven jälkiin puussa jatkossa.
Ulkoleveys – keskileveys = sisäleveys. Ajouran sisäleveys kuvastaa puun kasvulle aiheutuvaa haittaa ensiharvennusmetissä.
Miten metsäveron (puunmyyntiveron) saa takasin?
Kyllä hirvet tai hirvieläimet estää ra-koivikoiden perustamista. Aina ei voi uudistaa luontaisesti , kun se ei ole tarkoituksenmukaista eikä toimi esim. heinittymisen takia. Suurempi tekijä on kuitenkin liika kuusettuminen männikölle sopivammilla mailla.
Pienaukkohakkuu + luont. uudistuminen on toinen fiktioon perustuva juttu muualla paitsi korpisoilla ja rahkasammalsoilla.
Peitteisestä metsänhoidosta puhuttaessa , siihen voisi katsoa kuuluvan esim. siemenpuuhakkuilla uudistettavat metsät.
Suomessa on keskimäärin 720 puuta /metsähehtaari. Jos hakataan ha.n aukko, poistuu runkopuuta keskimäärin esim. 360 kiintomottia. Tukkipuusta saadaan sahatavaraa n. 180 mottia. Sen sitoma hiili on pois kierrosta pitkään. Sinä aikana ehtii uusi sukupolvi puuta kasvaa sitomaan hiiltä sen hakkuuaukon muun kasvuston jo sitoman lisäksi.
Mm: Sillä urakoitsijalla on ollut ja on edelleen se pienehkö koneketju. Ei siihen tarvita vain minun leimikoita. Sopiva puun hinta on johdettavissa vaikka tukkuhintaindeksistä; sen mukaan oikea kantohinta olisi n. 30 € kiinnolta. Eikä ole paljon sähkön keskihinnan ollessa n. 15 snt/kWh, jos verrataan puun energiasisällön arvoon.