Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Maksan heti hyvän hinnan puun korjuusta sopivalla koneella tehtynä, kun yhtiö maksaa hyvän hinnan puista tienvarteen. Olen sitä joskus tehnytkin, että maksoin ylimääräistä e-puukorjuusta vaikka tv-hinta ei niin häävi tosin ollutkaan.
Nyt sähkön hintahuipussa yhtiöt teki ”vuosisadan” huipputuloksia. Juuri mitään ei siitä herunut e.-puun kantohintoihin.
Otantavälit on semmoset että( systemaattisella otannalla) erot tasottuu.
Mutkin ne äestyskoneetkin usein ajaa eikä taimia yleensä istuteta suoriin riviin äestysjälkeenkään eikä varsinkaan kaikkia luont. syntyneitä kasvatuspuita kasvateta riveissä. Koneiden leveistä teloista se 5-5,5 m uraleveys johtuu eikä ole metsän puurivien sanelema pakko .
Murskekuorma-pari on tietysti hyvä lisä sekin mutta oikeasti kyseessä on kantohintojen jääminen 80-luvun hintatasolle. Sitä ei korvaa juuri muu kuin hinnan reipas nostaminen. Sitten on varaa maksaa sille pikkukoneketjun pyörittäjällekin sopivampi hinta puunkorjuusta, kun kuitupuun kantohintoihin tehdään ensin n. 30 vuoden inflaatiokorjaus .
Suoriin riviin istutus loppui,kun tr;n kyntöauralla ei enää maita muokattu. Pelloilla niitä suoriin riviin istutuksia on ei metsissä. Keskimääräinen ”vaikuttava” ajouran leveys mitataan reunapuiden etäisyydestä toisiinsa jolloin se on vähän leveämpi kuin ajettavan uran leveys on.
Hoitamattomsta leimikoista ei pitäisi maksaa norm. hintaa. Ja hoidetusta oikea kantohinta, maailmanmarkkinahintojen mukainen. Eurot ohjaamaan mh:a, silloin kemerat voitasiin unohtaa. Metsäpäähän ei riitä rahaa riittävästi kuten tunnettua.
Kesälläkin voi tulvia joskus nykyään ja paju lähtee ensinnä kasvuun joka kevät.
JK:n ”laillistaminen” antoi liikkumavaraa joskus liiankin paljon uraleveyden kanssa . Puoliksi pienaukkoja olen nähnyt leimikolla, kun ajouralla saattaa olla 8-10 m leveä risteys aukkona. Johtuu osin puustostakin. Mutta siihen on vaikea keksiä mitään muuta sopivaa korjaussarjaa , kuin täydennysistutus. En tiedä koskeeko em. ensiharvennuksia mutta paljon mahdollista.
Mitä uusimpia turvesoiten käyttöä(ennen turpeennoston käytännössä lakattua) olen seurannut , niin pintavalutuskentät on otettu käyttöön useimissa tapauksissa. Lisänä tulisi olla mm. istutuspajukoiden kasvatus sitomassa ravinteita ja raskasmetalleja. (myös kaivosten laskuvesistä).
Vai puuttuuko ennakkosuunittelu ko kohteissa. Kartalta katsominen ja metssään.fin tiedot ei riitä aina. Ostajan edustaja on silloin yleensä avainasemassa .