Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Vaihtuvan taimiaineksen takia voi olla riski mennä liian aikasin ylispuita poistamaan. Liian myöhään mennessä taas voi taimia tuhoutua korjuuvaurioihin. Ko-ku ja (mä-ku) hakkuissa pidemmät kuuset voi säilyä paremmin, niitä on helpompi varoa hakkuussa.
Höpö höpö. Et Perko (eikä RR) ymmärrä vieläkään. Kysymys on 2 eri menetelmän kannattavuuden vertailusta keskenään. Kujalan metsähän oli olemassa oleva laskettuine kantorahatuloineen ja menoineen (vain tasaikäisessä oli ne menot ”yllättäen”). Silti jk-vaihtoehto hävisi tuotossa , kun korkotekijä otettiin huomioon.
Kujalan olemassa olevasta esimerkistä. Muutama sivu taaksepäin löytyy linkki. Lue,laske ja opi.
Ylen ja Kujalan esimerkin tapauksessa prolongaamalla tuloja (-menot) vv. -22-68 5 %:n korolla saadaan lopputulokseksi tasaikäinen ; 123 458 € jk ; 87 599. €.
Siinä on Jovainille laskettu myös Kujalan jk-metsän tuotoille samalla korko%:lla tulos.
Mistä ”menneestä hakkuusta” ? Nyt on nyt ja ennen oli ennen. Se kantoraha on oikeasti olemassa mikä on korjuussa saatu. Tahallasi vänkäät, ei kukaan voi olla noin tyhymä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Perko ei syytöksineen ymmärrä koko asiaa eli laskemistavan vaikutusta. Syytät minua siitä mitä itse kannatat (eli 160 vuoden aikajanan ottamista mukaan kannattavuuden arviointiin.)
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Väärä syytös. Jos on päätehakattava metsä , ei kukaan laske sen tuloja kuuluvaksi sen metsän taimikon perustamisen vuosiin – paitsi tietysti paljaanmaan arvon laskijat jotka käyttää sitä keppihevosenaan oman firman toiminnan ja jk:n suosimisen edistämiseen.
Minun mielestä ei päästä siihen, kun kannattavuus on hyvä investoinneista huolimatta korkean (0 vuoden) päätehakkuutulon avulla. Mutta kuluja voi silti karsia esim. istuttamalla vain min. määrän taimia /ha.
Ylen ja Kujalan esimerkin tapauksessa prolongaamalla tuloja (-menot) vv. -22-68 5 %:n korolla saadaan lopputulokseksi tasaikäinen ; 123 458 € jk ; 87 599 € .
Sama toisella tavalla eli prolongaamalla vain tulojen(-menojen) erotusta ; tasaikäinen päätehakkuuvaihtoehto + 70 614 € .
Eli päätehakkuun tekeminen (v. 0) on ihan ylivoimainen kannattavuudessa vaikka kiertoajan 2.harvennusta (päätehakkuusta puhumattakaan) ei oltu edes otettu mukaan ylen laskelmaan.
Jos on luonnostaan kasvatuskelpoinen alikasvos alla,niin kannattaa kasvattaa. Päätehakkuussa pienikokoiset kuitupuut laskee vain kantokeskihintaa. Jos on esim. muutama 100 kpl alle 100 l kuusta puitavana ylispuiden lisäksi,niin päätehakkuussa korjuukulut voi nousta useita euroja/motti puiden keskikoon laskiessa.