Etusivu › Keskustelut › Puuki › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 13,756)
1 2 3 … 187 188 189 … 1 374 1 375 1 376
  • Puuki 13.1.2023, 06:44

    Alikasvoskuusikon kasvatus rehevillä mailla on kyllä ehdottoman hyvä menetelmä, jos olosuhteet , puun laatu, -terveys ym. asiat natsaa sen tekemiseen.  maisematekijä ei ole merkityksetön sekään esim.. teiden varsilla.

    Puuki 13.1.2023, 06:36

    Useimissa tapauksissa ei vain riitä jk:n arvokasvu peittoamaan tasaikäisen päätehakkuun tulosta alkuvaiheessa eikä jatkossa.  Se tuloero kertautuu korolle korkoja laskiessa vuosien mittaan. Kumma että niin yksinkertainen laskelma ei mene jonkin kalloon.   Ylen ja arvometsän kyhäelmästä puuttui korkotekijän vaikutus kokonaan.

    Ei ole montaa vuotta viljellyn metsän harvennuksella ja toisaalta  2. harsintakerran välillä eroa ja tuottoero kasvaa huomattavasti sen jälkeen.  Yksinkertaisella laskemisella selviää kumpi voittaa.

    Puuki 12.1.2023, 18:35

    Löytyy puunhinnat sivun alareunasta tarkemmin.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 12.1.2023, 17:41

    Tarkoitushakuinen se Arvometsän laskelma oli.    Taisi puuttua alkuvaiheen kantohintojen erokin .  Sille kokonaishintaerolle kun alkaa laskea korkoakorolle eteenpäin kiertoajan verran , niin päästään samaan suhteelliseen tuottoerotukseen kuin NNA-.laskennalla jos siinä on kaikki kulut ja tulot mukana .

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 12.1.2023, 16:21

    Melko omaperäistä se taloustiede on edelleen, jos oletetaan että voidaan arvata esim. puun kantohintojen kehitys 80 vuotta ja pidempääkin eteenpäin ja lasketaan nykyhetken tulot kuuluvan 80 vuotta sitten alkaneen kiertoajan tuloihin.    Sen perusteella ei voi tehdä mitään varmoja investointisuunnitelmia tai ainakaan tarpeeksi luotettavia toteutukseen asti.

    Vähän lähemmäs todellisuutta päästään laskemalla tulot-menot summalle korkoakorolle nykytilanteesta etteenpäin.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 12.1.2023, 16:09

    Onhan siinä tulokseen melko iso vaikutus , maksaako 0 % , 9 % vai 30/34 % veroa puun myynnistä.

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 12.1.2023, 14:12

    Turvemaan notko tulvi ennen aina keväisin . Täynnä vettä virtas kuin  koskessa lumien sulaessa.  Kun tehtiin ojat , loppui kevättulviminen ja puun kasvukin elpyi.    Vesioja kuljetti myös lietettä kuivalle maalle (entiselle metsäniitylle) ennen vesistöä.  Paras puun kasvu siellä lietealueella koko palstalla.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 12.1.2023, 13:56

    Tuskin mistään ”hingusta” on kysymys.     Itselläni on aina ollut hinku tehdä th:t ajoissa , samoin eh:t.  Siihen tulee varmaan jonkinlainen hinku, kun näkee melko heti lopputuloksen.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 12.1.2023, 13:48

    Männyllä oksien koko tullee sahalla jossain kohtaa vastaan tuoreilla mailla  , jos viljellään alusta alkaen ihan harvassa asennossa.  Muilla pääpuulajeilla kyllä onnistuisi tod.näk.  paremmin.  N. 1000 kpl/h tiheys ei vielä laske puiden keskipituutta.  Sen alle kasvatus lisää puiden paksuutta suhteessa liiaksi.

     

     

     

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 12.1.2023, 12:49

    ^ Eipä tietenkään. Tee vain lukematon määrä 0,5 ha uudistushakkuita,niin ei tarvi uudistaa.  Kokeilla kannattaa ainakin.

    Kunnon hinta vain e-puulle,niin voi tekijällekin maksaa riittävän  hyvän taksan.  Eikä tarvi sitten enää 25 tn rautakasaa viedä väkisin pienpuumetsään.   Puoli-ilman viety puu ja siitä huipputulos firmoille, niin se on tähän asti mennyt.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 13,756)
1 2 3 … 187 188 189 … 1 374 1 375 1 376