Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Myöhästetystä eh:sta kärsii metsä ja mo;n tulos. Esim. pohjoisessa 100 l puu tarkottaisi jotain 60-80 vuoden kasvatusta karuilla mäntymailla.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Vieläkin tarvitaan metsälakia siihen, että ei ainakaan liian helposti hakattaisi metsiä vajaatuottoisiksi. Jokin mittariasteikko siihen pitää olla. Nyt se taitaa olla 60 % suositellun metsän tiheyden alle harvennusmetsissä. Ei mene ihan vahingossa niin alas.
No se 5 vuoden väli olisi ainakin hyvä uudistus. nykynen 7 v. on monessa kohteessa ihan liian pitkä.
Ulkomaisten omistus rahastoissa n. 50 %, lähes 600 000 ha metsää omistaa metsärahastot. Veroja osa omistajista ei maksa ollenkaan Suomeen eikä muuallekaan. (L: MLU).
0-vuonna tuleva tulo = päätehakkuun tulo. Prolongaamalla lasketaan muuttuvaa erotusta jk-hakkuun ja päätehakkuun jälkeen. Suhteessa sama lopputulos saadaan myös NNA-arvoja laskemalla (ei paljaan maan arvoja) kun otetaan huomioon erotus lähtötilanteessa.
Kun harvennushakkuiden lakirajat uudistusvelvollisuuden syntymisen suhteen on muuttuneet v:sta -04 lähtien,niin hyvähän se on nyt varsinkin merkkauttaa kauppakirjaan min. alaraja jäävän puuston PPA:lle. Kaikki edellyttää tietysti hoidetun metsän leimikkoa. Se kuuluu selvittää ensin niin myyjän kuin ostajankin onko puuta edes korjattavaksi asti.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Jos Puuki meillä on kaksi metsänomistajaa, joilla on täsmälleen samanlainen uudistusala. Toinen on hakannut sieltä juuri tukkimetsän ja toinen on hankkinut pikkurahalla paljasta maata uudistusalan. Miksi ihmeessä kannattavuutta heidän pitäisi laskea eri tavalla?
Paljaanmaan arvoja (NNA laskennalla) on laskettu siten, että nykyhetken päätehakkuutulo (04-khl:n tukkipuusto) on katsottu kuuluvan edellisen puusukupolven tuloihin (esim. 80 vuotta sitten) eikä sitä sen perusteella huomioida tuloksi vaikka se sitä käytännössä on. Nykyhetken kantorahatulo on ihan eri luokkaa kuin paljaan maan arvo-tilanteessa ja tasaikäinen malli eroaa kannattavuusvertailussa jk:een ratkaisevasti mm. sen takia seuraavan kiertoajan aikana. Se on ilmiselvää että selvästi parempi kantoraha/ha (0-vuonna) antaa edun tasaikäiselle kasvatukselle useimmissa tapauksissa. Iän vanhoista tuloista/menoista ei kannata välittää mitään. Niinhän itsekin kerroit aiemmin omasssa kommentissasi.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Ylioptimistiset odotukset joita jk:een liittyy on ymmärrettäviä vaikka eivät useimmiten toteudukaan. Yli 100 vuoden metsäntutkimus ja käytäntö on sis. tietenkin myös epäonnistumisia mutta kokonaisuutena se on ollut ja on osin edelleenkin maailman huippua. Jotkin tahot koettaa vain mitätöidä sen kokonaan huonoilla esimerkeillä. Esim. metsien huimasti parantuneen kasvun etu hiilitaseen parantamisessa luulisi olevan kiistaton etu maalle mutta sekin on haluttu mitätöidä valhepuheilla.
Haksahtaminen NNA:n kaikkivoipasuuteen kannattavuuden arvioinnissa on yksi esimerkki ”puusilmäsyyden syntymisestä” jolloin ei enää nähdä metsää puilta.
Ja hirsiseinissä säilyy puu melko pitkään. Ehtii siinä jo ilmastokin muuttua taas vaikka kylmempään suuntaan.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Muutamat taas yrittää selittää vertauksilla tapoja kasvattaa puita ”uudella tavalla” paremmalla lopputuloksella kuin noin yli 100 vuoden yhteinen kokemus antaa tulokseksi.
Menneisyyden ottaminen mukaan metsänkasvatuksen kannattavuuslaskelmiin koskee erityisellä tavalla juuri paljaanmaan arvon määritystä NNA:lla. Siinähän oletetaan leimikon nykytulojen kuuluvan edellisien puusukupolven tuloihin joten ei tarvitse huomioida. Käytännön toimissa ja kannattavuuden arvioinnin kannalta ihan naurettava oletus .
Siinä Perko on oikeasa, että peruskoulun matematiikka riittää korkolaskujen ymmärtämiseen ihan hyvin. Niiden soveltaminen voi vaatia vähän enemmän.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>