Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Huonosti lähtee taimikot kasvuun, jos ei riitä 1500 pieniläpimittaista puuta poistettavaksi eh;ssa ja pitää sen takia hakata lakirajan alle. Voiko olla todellista.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Vielä enemmän pihalla matematiikasta taitaa olla jotkut ilm. vain elämänkoulua käyneet, kun ei kelpaa kuin yhdenlainen ”opetus” totuudeksi.
Vai onko RR mennyt yliopistoon uudeksi oppilaaksi, kun noin varmaksi tietää. Se on kuule lukiotason matematiikkaa jolla voi NNA ja muut korkolaskut hanskata edestakasin melko helposti juuttumatta ”yhteen oksaan”.
Sitä minä tarkotinkin, että alkuun 900-1200 taimea ja jokaisesta kasvatetaan tukkipuu. Harvennuskertoja ja myös alkup. tiheyttä tarpeen mukaan. Kuusella ehkä lähinnä mahdollista.
Kokeiltu on esim.istuttaa ra-koivuja 1300 kpl/ha tiheyteen. Nopeutuuhan siinä se järeytyminen selvästi. Kasvupaikalla suuri merkitys miten missäkin kannattaa kasvattaa.
Normi 2.harv. tiheydessä kasvatus taimesta alkaen. 900-1200 kasvatuspuuta tukiksi asti. Mitä sanoo siihen oksan paksuus ja -kulmatutkijat ?
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Ojikko – muuttuma – turvekangas . Noin päin se menee olitpa ymmärtämättä tai et.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Uudisojituksia ei ole tehty enää pitkään aikaan. Siksi entiset muuttumat on jo pääosin muuttuneet turvekankaiksi.
VTT tutkinut (MLU) , että mo:en tulot 3 x:stuisi , jos hiilen keruusta metsään maksettasiin 100 €/tn. Miksei samantein maksettaisi 200 €/tn. Silloin tulot 6 ;n x:stusivat. Ongelma on siinä että nykyään hiilitn hinta metsässä on n. 10 €/tn eikä 100 €/tn .
Ilimankos niitä ajouravaurioita tulee, kun peräti 5 ajokonetta seuraa yhtä motoa !
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Mitenkäs kun nyt viime vuonna esim. tuli jälkitilissä yli 8 % lisää tukin kantohintaan. Jos olisi tehnyt kaikki hakkuut jk:n opilla, niin olis ensin hävinnyt korjuun aikaan 9 % motilta ja vuoden lopulla sen 8 % lisää (Osalle puista). Siis n. 17 % arvonlisää vuodessa oikein valitsemalla.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Voi sen ajatella niinkin, että jokainen käsittelykuvio on oma tuotantoyksikkönsä jonka tulosta koetataan parantaa. Koko tilan tuotto koostuu useiden kuvioiden tuloksista yhdessä. Tai jollain voi ollakin vain 1 iso (tai pienempi) metsäkuvio jolloin juuri sen käsittelyä ja vaihtoehtoja pitää tarkastella. Usein kyllä pelkän NNA:n laskenta johtaa kokonaiskannattavuuden arvioinnissa vääriin johtopäätöksiin.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>