Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Käytännössä jatkuvaankasvatukseen kuuluu taimikonhoitojen tekeminen ja täydennysistutuskin useimmiten. Kannattavuuslaskelmiin niitä ei ole yleensä kelpuutettu koska ne ei sitä kestä. Lehtomaisella kankaalla kasvaa viljellyt ku-taimetkin nopeasti reippaasti normikasvukäyrien ulkopuolelle ja puiden harvennuskoko saavutetaan yllättävän nopeasti.
Pienilmp:ttaisen puuston arvioitiin PPA:n mittaus ei sovi. Hoidetun metsän mittauksessa se on tarkoituksenmukaista. Samalla lailla se koealojen ottaminen ja runkojen lukeminen on arviointia. Mittaustuloksen tarkkuus riippuu sitten mm. koealojen määrästä ja edustavuudesta , mittaajasta itsestään jne.
Arvaan että harvennushakkuiden ala-arvoisuus johtuu osin uudesta metsälaista joka muutti min. lpm-rajan ensiharvennuksillakin melko alas. Mutta jatkossa noista lakirajan alle- hakkuista päästään, kun kauppakirjan merkitään jo ”kättelyssä” min. PPA-raja jäävälle puustolle. Jos on hoitamaton ryteikkö , niin sitten ei konehemmo mene sinne ollenkaan koska min vaatimuksen täyttävään korjuujälkeen ei ole mahollista päästä.
Hoitamattominen metsien kunto ja kasvu/tuotto ei kyllä siitä parane , jos niistä väkisin yritetään tehdä jatkuvapeitteisiä. Siihen tarvittaisiin runkolukusarjaltaan tasaisia , lähellä jk:n optimitilannetta olevia erirakenteisia metsiä tai niiden alkuja. Ja niitä on hyvin vähän Suomessa luonnostaan. Hiilinielut heikkenisi samaa tahtia kuin puiden ha-kasvu.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Kirjassa Metsäsuunnittelun laskennan perusteet on hyvä kuva käppyrästä ( L:Juho Lammi) jossa selviää päätehakattavan ja kuuselle istutettavan metsän hiilitase ja -varaston muutos. Pohjos-Savo , 04 khl:n mänty-kuusi sekametsäkuvio . Avohakkuussa puuston hiilivarasto putoaa 10 v:ksi miinukselle . Sen jälkeen n. 40 vuodessa sekä maaperän että puuston hiilivarastot kasvaa entisestä hakkaamattomasta tilanteesta 20-24% ja hiilitase paranee n. 100 % . (Simuloitu päätehakkuu ja ku-istutus vuonna – 25) .
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Energiapuun (myös rangan) myynti keikautti jo kannattavuuden laskennassa tasaikäisen metsän puolelle entistä enemmän. Jos/kun tehdään yksi harvennus jo ennen 20 vuoden ikää, muuttuu NNA-laskennassakin arvot eri asentoon kuin ennen vaikka aloitusvuoden tulo-meno- tasot olis laskettu vähän väärinkin osaoptimoimalla vain jk-vaihtoehtoa .
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Kun puun kantohinta oli suunnilleen sama kuin nykyäänkin ,niin Ecolanin tarjous ”avaimetkäteen” rakeistetun tuhkan levityksestä n. 4 tn/ha kustannus olisi ollut n. 250 €/ha. Jäläkiviisaana; olis kannattanut lannoittaa melkein vaikka ei olisi tarvinnutkaan.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>50 v. istutusmetsässä on tehty jo 2 harvennusta ja 3:tta tai päätehakkuuta odotellaan.
Joskus saattaa onnistua jk:kin mutta ei se ole mikään hyvä yleismenetelmä eikä siksi tule erilaisilla vertauksillakaan.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>”Säädettiin tiheys samaksi…” Kyllähän sen voi ”säätää” mutta miten onnistuu sitten uusien puiden luont. siemennys ja kasvuun lähtö , jos pitää säätää kasvatettava puusto riittäväksi vertailuun ?
Jos/kun korko otetaan huomioon , korostuu lähtötilanteen tulojen-menojen summan vaikutus lopputulokseen kertautuvasti.
12 % parempi lopputulos jk:ssa on ihan markkinointimiesten humpuukiväite.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Otannat tehty tavallista tarkemmin. Ei voi olla systemaattista virhettä, kun noin selkeä lopputulos mitä on saatu eikä ole rakettitiedettä mittaaminen. Mutta hyvähän se on jotta selvitetään uudestaan jotta tiedetään varmasti mistä kiikastaa.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Niinpä näyttää tehneen. Metsurimopokuskiin varsinkin.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>