Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
En ole ikääni koneita ajanut mutta eipä se koneella ajo näytä tekevän kuin yksilmäisiä omaan napaan tuijottajia suurimmasta osasta kuskeja jotka täällä koettaa päteä muka kokemuksellaan. Kymmenien erilaisten koneiden ja koneketjujen toimintaan olen läheltä tutustunut ja niiden jälkiä seurannut metsissä. Muutamia koneita olen itsekin kokeillut .
Harvennusmetsien tarkastustulokset antaa karua tietoa nykytilasta ja sitä ei jotkut voi näköjään sulattaa, että jäljet johtuu mm. investointien virhearvioinneista.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Oma merkki se on ainut kelpo merkki ja koko mehtäukoille ,niin kuin oli 600-fiiatti tai lada sen omistajalleen autoissa.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Yleensä jalostetut taimet ei ole klooneja. Silloin alkuperässä on geneettistä vaihtelua enemmän. Koivuja on kyllä kloonattukin. Silloin ei esim. taustapölytystä ja sen vaikutusta tule yhtään. Mutta onhan se ainakin teoriassa mahdollista, että luont.taimet pärjää joskus paremmin kuin jalostetut alkuperät paikallisissa olosuhteissa. Silti en usko hevillä , että esim. tervasrosolle olisi herkempiä juuri jalostetun alkuperän puut . Se on sienitauti joka leviää puusta toiseen viotusten tai muun heikentymisen avustamana. Vai onko jossain tutkittu asiaa ?
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Eipä ne liene sen huonompia virheinvestointeja muillakaan olleet kuin suorittavalla joka on jaksanut valittaa palstallakin joka käänteessä huonoja leimikoita ja tienestejä niistä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Nykyään on kehitystä tapahtunut myös keskikoon koneissa. Esim. Jarcrak-merkkisiä on useita käytössä. Melko tuore kuvakin on meikäläisellä yhdestä. (mutta en laita lukijain kuviin samasta syystä kuin en laita enää muitakaan kuvia). Toki muun merkkisiäkin on käytössä yrittäjillä; eräälläkin nettisivujen mukaan löytyy sopiva koneketju erikseen eh-ja energiapuuleimikoille ja erikseen päätehakkuuleimikoille. Toisilla ne vain kannattaa pienemmät koneetkin – on se niin vaihtelevaa näemmä elon kirjo konepuolellakin.
On niillä lahopuilla, säästöpuuryhmillä yms. oma tärkeä paikkansa metsässä vaikka sitä ei aina heti huomaa. Esim. kasvulle tärkeät mykorritsasienet levittäytyy hakkuuaukolle usein juuri säästöpuuryhmien kautta. Pystylahopuut on tärkeitä pikkulintujen ruoka-ja pesäpaikkoja. Linnut syövät sitten haitallisia ötököitä. Vesiensuojelun tärkeyden ymmärtää kai jokainen jo nykyään, jne.
Combikoneita on semmosiakin joissa vaihdetaan koura ja kuormatilan pituutta jatketaan. N. 1/2 h- varttitunnin homma . Eikä tarvita 6m uralevennystä.
Jäljet on olleet huonot viime aikoina ylileveillä teloilla varustetuilla motoketjuilla ensiharvennuksilla., ainakin Keski-Suomessa. Ihan hyvin toimii esim. pohjoisessa jossa puun keskikokokin on pienempi kuin etelämpänä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Siinä sitä oli edellä korjuumeininkiä. Alikasvoskaan ei haitannut, kun oli tehty pois haitolta jo joskus 60 vuotta sitten. Pitkää rankaa menee kuormaan mukavammin kuin sitä vanhaa 2 m koivupölkkyä jota joskus aikoinaan piti manun sahata pinoon.
Jää 2 kuljetusreisua pois, jos koneita on vain yksi. Sopivan kokoisen leimikon (+kertymä/ha & poistuvien puiden koko) teossa pärjää paremmin kuin 2 eri konetta. Puiden naplaaminen kyytiin ja pois on heikommin kannattava osa mutta sitä kompensoi muut tekijät, jos olosuhteet on sille sopivat. Keskimäärin 70 l – 100 l poistettavien puiden koko on sopivinta puuta semmoselle keskikokoiselle koneelle. (Eikä merkin tarvitse olla Ponsse tai Valmetti).