Etusivu › Keskustelut › Puuki › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,931 - 1,940 (kaikkiaan 13,756)
1 2 3 … 193 194 195 … 1 374 1 375 1 376
  • Puuki 8.1.2023, 15:28

    Taisi kaivuriurakoitsija huijata teitä siirtokuluissa.   Sehän oliskin hyvä bisnes , siirrellä koneita paikasta toiseen tonnin kertamaksua vastaan.  Pitää harkita alalle ryhtymistä.     Siksi(kin) pienempi, esim.  kombikone on nykyään hyvä tapa hoitaa ensiharvennuksia, kun siirtokulut jää paljon pienemmiksi.

    Puuki 8.1.2023, 12:30

    Eucalyptysmetsien kiertoaika on n. 7 vuotta.  Ne korvaa kotimaista koivukuitupuuta ja sen kasvatusta jatkossa lisääntyvissä määrin.  Vähemmän monimuotoista .

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 8.1.2023, 12:23

    Pottikuusentaimet kasvaa ensiharvennuskokoon lehtomaisella kankaalla alle 20 vuodessa keskisen Suomen alueellakin.   Kun vanhojen ohjekirjojen mukaan rk-ikä olisi kuusella 13 v, niin se onkin nykyään 5 v.     Sillä nopeudella järeytyvät viljellyt puut tuottaa riittävän nopeasti uutta korjattavaa ensiharvennukseen ja varsinkin sen jälkeen.

    Luont. uudistaminen kilpailee tuotossa sen kanssa karummilla kasvupaikoilla (mänty yleensä) ja jk vain joissain harvoissa tapauksissa , kun puusto on valmiiksi erirakenteista.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 8.1.2023, 11:58

    Lahopuun määrän kasvu luetaan ilm. puuston kasvuun mukaan. Ennen ei niin tehty. Esim. siitä voi johtua erot kasvunlaskennassa.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 8.1.2023, 11:48

    Kyllä se on niinpäin  että metsien hiilinieluja  ja -varastoja koetetaan saada kasvatettua peittämään muiden sektorien päästöjä (75 % päästöistä on muualta) .    Puun korjuun ja kuljetuksen päästöt  vie n. 16-17 % puun sitomasta hiilestä . Siitä on  olemassa tutkimustietokin.

    Hiilinieluja  tärkeämpää olisi vähentää  esim. muovilla saastuttaminen.   Käyttövedestäkin 80% lasketaan kuulemma puhdistamattomana vesistöihin.  Sillä puolella asioihin muutoksen saaminen olisi paljon tähdellisempää kuin pienen Suomen ”puuhiilipäästöjen” vähentäminen ja niiden siirtäminen muualle.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 8.1.2023, 10:51

    Väärinhän ne puutuotteiden  päästöt lasketaan, kun ei lasketa kuin öljyn päästöt käyttäjämaan päästöiksi.    Lisäksi unohtuu laskea uuden, yleensä paremmin kasvavan puuston sitomaa hiiltä.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Harventamattoman metsän lahopuut ei säily vuosikymmeniä. Suurin osa niistä on jo lahonnut 80 vuodessa.

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 8.1.2023, 09:34

    Vertailua pitää voida tehdä.  Jovain sotkeutuu nyt asiaan josta ei käsitä tarpeeksi.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 8.1.2023, 08:50

    Reikäkorjuutakin on harrastettu, kun se jk–hakkuiden yhteydessä on nyt mahollista.

    Korjataan isoja puita ja aukkoon jää uralle n. 10 x 10 m kokoinen aukko.  Se ei ole pienaukko eikä oikein sovi leveäksi korjuu-uraksikaan.  Miten sen metsität ? Ei uudistu itsekseen luontaisesti semmoset aukot puiden katveessa kuusikoissa.

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 8.1.2023, 08:25

    Minkä verran mennee lahopuuta hiilen kiertoon maaperään ja mikä osa  haihtuu, jos lahopuu ei ole mitenkään merkittävä co2-lähde?    Kun esim. 80 vuotiaassa hoitamattomassa kuusikossa luonnonpoistuma (lahopuuta) on koko puutosta n. 46 %.  Kiertoajan loppuun mennessä lahopuusta suurin osa kuitenkin on haihtunut ilmaan ja vain osa hiilestä mennyt maaperään.

    Aluskasvillisuus sitoo paljon hiiltä. kun mm. vesakko saattaa kasvaa 4 x nopeammin kuin viljelty puusto ja muu rehevöityvä kasvillisuuskin sitoo hiiltä melko heti muokkauksen jälkeen.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Puuki 8.1.2023, 08:09

    10 x;nen nousu vastikkeeseen on jo sen verran iso, että laittaa monen miettimään asunnon vaihtoa vaikka piilopirttiin.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

Esillä 10 vastausta, 1,931 - 1,940 (kaikkiaan 13,756)
1 2 3 … 193 194 195 … 1 374 1 375 1 376