Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Käytäväharvennuksen tuottotappio kompensoituu alemmilla korjuukuluilla mutta eihän ne vaikuta tod. näk. mitään siihen kenelle yksityismetsissä se tappio realisoituu. Yhtiö saa entistäkin halvemmalla puuta siis.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Minulla ei ollut mitään lipsahdusta esimerkissäni. Sinulla itselläsi on ajatusvirhe tms.
Jos haluttasiin samaan lopputulokseen kuin viljelyvaihtoehdossa, tarvittaisiin jk:n metsässä n. 21 m3/v keskikasvua seuraavan 15 vuoden ajan. Jos/kun saa sen 10 000 ja monta tonnia sen yli 15 vuotta aiemmin, on varaa kasvatella taimiakin pidempään ennen seuraavaa tiliä ko kuviolta. Siitä tääs on kysymys.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Kerro Perko missä laskelma on väärin. Itse et ole esittänyt yhtään todellisiin lukuihin perustuvaa esimerkkiä. Esim. Motti -kasvatusohjelman lukujen valossa asia on tasaikäisen hyväksi useimmissa tapauksissa harvinaisen selvä.
Satua on seuraavan 12 vuoden päästä 10000 € tuloa. Vuosikeskikasvun pitäisi silloin olla n. 21 mottia/ha/v.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Jk.hon voisi yleensä yhdistää paremminkin hitausmomentin kuin jatkuvan kiihtyvyyden suhteessa päätehakkuutuloon ja kiihtyvän kasvun taimikon kasvatukseen.
Esim. 15 vuoden päästä ero kasvaa yli 3300 €:oon 5 %:n korolla tasaikäisen hyväksi em. oletuksilla jotka voisi hyvin olla reaalisia. Sen kiinni kuromiseksi tarvittaisiin jo liki 85 mottia/ha jk metsästä uudella korjuukerralla puuta. Ja ero sen kun kasvaa jatkossa tasaikäisen hyväksi.
Polkupyörä- ja peitonheilutusvertaukset ei tähän metsänkasvatuksen tuottovertailuun sovellu ollenkaan reaalielämässä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Niin no, no niin. Sama alkaa alusta. Joskus on kannattavaa joskus ei. Miten saadaan peitteinen kasvatus kannattavammaksi, jos jää esim. 100 mottia/ha pystyyn , sen arvo 1500 €, hävitty kantohinnassa kalliimman korjuun takia 1000 € ? Uudistuskulut on 900€/ha. Jalostetut taimet kasvaa muokatussa maassa 30 % paremmin kuin edellisen puusukupolven puut kiertoaikana.
Seuraava myynti voi olla kuusitaimikossa vaikka joulupuiden myynti. Ja se on melko heti uudistamisen jälkeen. Varsinkin pienten palstojen omistajille voi jk olla silti se paras menetelmä maisemallisista syistä, joskus…
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Keksinnöt, suunnittelu ja toteutus on Suomessa. Melkein sama sitten mitkä osat pitää tilata ulkomailta.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>”Keskustelujen pohjalta on tullut selväksi, että pääasia on tuottaa paljon puuta kustannuksista välittämättä”
Olet seurannut sitten vääriä keskusteluja tai et ollenkaan.
Vaikka relaskooppi ei olekaan suomalaisten keksintö, on muuta monenlaista metsään sopivaa keksitty myös Suomessa. Mm. parhaat metsäkoneet tulee Suomesta.
Mätästys onkin poikkeus säännöstä. Pieni kuoppa ojassa voi olla lietekuoppa eikä -allas. Siinä kohtaa voi joskus olla petraamista vesiensuojelussa , kun mätästystä tehdään . Kunnollista ohjeistusta ei ole.
On tiedossa se voitelu. Täytyy tunnustaa, että olen jokusen kerran haksahtanut myymään kuitupuitakin kaupanlisien toivossa, ja saanut ”palkaksi” kovan paketin. Lieneekö se korruptiota vai mitä , en tiedä. Enkä ilmoittanut verotukseen leivinpaperirullaa enkä oravankuvavessapapereita.
Muiden raaka-aineiden paitsi puun hinta on nousseet vuosien mittaan moninkertaisiksi. Työn hinta myös.
Mo:n kannattaa paneutua tukkipuun kasvatukseen. Viljelyn ohessa voi tulla joku kuitupuun kalikkakin sitten mutta istuttaa niitä puita ei juuri kannata. Tukkipuustakin puolet mennee sellukattilaan joten ei mene huonosti sellufirmoillakaan vaikka myös mo tulisi osingoille pyöreän puun hinnoittelussa entistä parempaan suuntaan.