Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Hirvenpääkalenteri tuli postissa. (ja tuli kyllä aurinkokalenterikin). Asiat on kunnossa asiakkaaseen päin silloin.
Energian tuottaminen on ollu UPM:llä parhaiten tuottava sektori jo ennen nykyistä sähkön hinnan nousua. Vielä enemmän nyt kannattaa tuottaa sähköä myyntiin.
Kun sähköenergian keskihinta on vähintään n. 3 x;stunut, niin puusta kannattasi maksaa myös n. 3 x entistä paremmin mutta , kun saa halvemmallakin , niin miksi maksaa.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Eipäs jaeta väärää informaatiota <Tomperi. Kunnostusojitusuunnitelmaan kuuluu nykyään olla ympäristölupa ohessa. Ei ojavesiä voi laskea suoraan vesistöön kuten joskus 45 v. sitten vielä tehtiin.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Biojätteestähän saisi metaanin talteen kompostoimalla .
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Soiden ennallistaminen lisää joksikin aikaa ravinne-ja kiintoainepäästöjä. Jossain tapauksessa ne voisi toimia ylempien vesien pintavalutuskenttinä.
Tasaiselle turvemaanotkon reunaan kaivettu lietevarasto-oja toimi hyvin yläpuolisen kunnostusojitusalueen lietteen kerääjänä. Vesistön ja ojan väliin jäi vielä yli 50 m leveä suodatusalue tasaiselle maalle.
AJ:n linkin käppyröiden mukaan ainakin harvennusvoimakkuus oli lisääntynyt 2010-2020, päätehakkuuikä nuorentunut, -läpimitta pienentynyt, ikärakenne muuttunut–>vuosikasvu vähentynyt, (taimikonhoitoja tehty entistä enemmän , pidemmän ajan trendi, koko maa). Siihen kun lisää kuivat kesät loppuvuosikymmenenä ja hyvät siemensadot, niin alkaa ehkä hahmottua miksi männiköiden kasvu on heikentynyt (Pohjois-Suomessa).
Pirkanmaalla yli 300 ha ötökkätuhojen takia hakattu viime vuonna kuusikoita. Muualla E-Suomessa muualla sama tahti.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Ei tietenkään pidä hakata kasvatusmetsiä aukoksi, jos suinkin mahdollista välttää sitä. Peruslähtökohta on, että päätehakkuuikäiset metsät on yleensä edullisempaa päätehakata.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Uudistamisinvestointi on ilmanen suhteessa jk:n tekemiseen, jos kantorahaero on esim. 4 € /motti päätehakkuun hyväksi ja puuta on leimikolla vaikkapa 300 mottia/ha. Eikö niin ? Jää vielä tähteelle th:oonkin varoja.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Mulle tuli kerran ajokone viikon myöhässä ja alkoi sataa vettä rankasti ennen sitä. Syntyneet vesivaot sovittiin yhtiön miehen kanssa peitettäväksi kaivinkoneella ja tehtiin siihen sitten samontein penkkatie. Toiselle puolen uratietä siis uusi oja ja urat umpeen. Uran varresta kaatuneet ylimääräset puut meni myös firman piikkiin korvattaviksi.