Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Puun kantohintojen erot eteläisen ja pohjoisemman alueiden välillä ihmetyttää. Mäntytukki on pohjoisempana laadukkaampaa ja siitä saadaan hyvällä leimikolla enemmän A-luokan tukkia kuin etelän puista. Silti kantohinta voi olla esim. 10-15 euroa heikompi kuin etelässä. Pidemmät kuljetusmatkat selittää jonkin verran mutta niiden vaikutus ei pitäisi olla kovin suuri koska paremman laadun tulisi kompensoida sitä .
Muutenkin leimikkotekijät vaikuttaa liian vähän yksikköhintoihin noin yleensä varsinkin kuitupuuleimikoissa. Riukupuuston myyjät saa tarpeetonta etua monessa tapauksessa, kun esim. 50 % poistettavien puiden kokoon lisää vähentää huomattavasti korjuukuluja mutta ei näy yleensä kantohinnoissa mitenkään , jos verrataan samojen nimikkeiden alla olevia harvennuksia (ensiharvennus, 2.harvennus jne).
Kemeravaroja on muuten jäänyt paljon käyttämättä. Kohta niitä vähennetään , kun ei kelpaa.
Hyvin on auto tähän mennessä pelittänyt ,nelivedolla ja polttomoottorilla , ei tarvi teitäkään aurata välttämättä kovin tiheään, kun pääsee.
Väärä rahasto Tolopaisella. S-pankin asuntorahasto tuotti plussaa 2 vuodessa yli 17 %.
Sähköllä voi tehdä ”bisnestä” jo . Keväällä ja kesällä myyntiin menee aurinkopaneelisähköä. Halvempia hankkia paneelit kuin merituulipuistot paitsi tietysti jossain rahasto-osuuksina niitäkin voi olla hankittavissa.
Millonkahan myös säästötilien korot nousee ? Nyt kupataan ”uusjaossa” säästäväisiltä ja piensijoittajilta rahat pois , kun inflaatio jyllää ja korot nousee mutta ei säästäväisten korot. Pankit tyrkyttää sijoituneuvona strukturoituja joukkovelkakirja lainoja joiden reaalikorko on pitkälti miinuksella ja muut ehdotkin ihan sitä ihtiään. Siksi tästä tulevasta lamasta tulee paljon isommat kuprut kuin 90-luvun alun lamasta.
Muutaki vaikutusta on myös metsäkoneen painolla maaperään kuin vain pintapaine/cm2. Se on ihan selvä asia.
Turvetuhkan ravinneopitoisuus ei sovi metsään, kuten olikin jo puhetta. Sitä pitäisi levittää niin paljon/ha, että sitten raskasmetallipitoisuusrajat ylittyy.
Kivihiilituhka ei sovi ollenkaan metsälannaksi eikä muuallekaan.
Kevyt neliveto Fiat Panda voitti testissä Teslan model X:n 6-0 vaikeissa maasto-olosuhteissa. Kömpelö ja raskas n. 4 x kalliimpi akkuauto ei pärjännyt pienelle polttomootorinelikolle.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Jk metsät kannattanee hakata aukeiksi ja viljellä nopeampikasvusiksi jalostetulla siemen aineksella tai taimilla , jos kuitupuunhinnat nousisi kunnolla.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Melko huono lopputulos 20% tuotostappio eh-kuvioilta elinkeinolle jossa tuotto on tyypillisesti muutaman%:n luokkaa liikevaihdosta. Eh on hoitohakkuu jossa määräyty tulevaisuuden metsien tuotos ja tuotto.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>”Ei ole pääoma jiikossa puustossa …. on jiikoossa puustossa” . Koetahan jo vain päättää onko vai ei. ”Puinti” jatkunee maaliman tappiin…
Mikä se olikaan se puppugeneraattori, sieltäkö tekstit on peräsin . Ei kai sentään vaikka yhtäläisyyttä on paljon.