Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Turvemailla varsinkin voi tehdä esim. kaistalehakkuun tai sopivilla kohteilla ylispuuhakkuun jossa jää kuusen taimikkoa jäljelle. Päätehakkuun hinnat eikä uudistus tule sen jälkeen yleensä kalliiksi. Mutta onhan ne kotimaan kuitupuun kantohinnat jääneet minimissään 30 % jälkeen maailmamarkkinahinnoista.
Uutisen mukaan lähes 60% tarkastetuista oli lainvastaisia. Keski-Suomessa. Lukiluki….
Olisi kannattanut puhvetinkin hajauttaa enemmän eikä laittaa miljardeja Aku Ankan luojalle. Jäläkiviissaana voisi sanoa.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Hyvä olisi tosiaan selvittää asia perinpohjin koska niin isosta taloudellisesta ja muutenkin tärkeästä asiasta on kysymys jatkon kannalta. Koealat on maastossa tehtyjä systemaattisella otannalla tod. näköisesti. Noin selkeä lopputulos ei voi olla virhekään joten suunta ainakin on selvä mihin päin on korjuujälki mennyt; syykin kerrottu selvästi ja jossain määrin ”odotetun” mukainen. Ehkä yhtiöt tekee eh:t keskimäärin vanhempiin kohteisiin omissa metsissään koska niille sellupuu on arvokkainta.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div><iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Mitä lie Yaran kierrätyslanoitteiden hinnat nykyään? Horos ja Borea tuhkapohjaiset lannat. Tuhkahan on kaatopaikkatavaraa jollei kerätä talteen joten (toiveajattelua) hinta varmaan siedettävä kierrätystavaralla.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Aiv;n tuottaminen taitaa muuten olla muuttunut isoihin pyöröpaaleihin joissa muistaakseni käytetään vain vähän happoa ja sekin on maitohappoa eikä muurahaishappoa kuten oli Artturi Ilmari Virtasen menetelmässä.
Ne on ilm. Lontoossa sotkeneet suojelulalueiden lisäämisen rosentit ja ns. luontokadon keskenään.
En tiedä millaista aineistoa on tuotettu mutta ainakin laserkeilaus (lidar) näkee jokaisen puun.
Ainakin eh:lla näkyy kaikki puut. Latvuspeittävyyden ja runkopuun määrän hahmottamisessa se ei aina toimi riittävän hyvin . Jos on esim. laajoja pajupuskia, ne tulkitaan puuryhmiksi.
Miten tämä olisi mahdollista, että niittyjen ja metsien pinta-ala Suomessa supistuisi 2050 mennessä kolmanneksen ja kasvaisi hitusen Ruotsissa?
Tuulimyllypuistojen , siirtolinjojen ym. rakentaminen lisännee siis noiden alueiden vähenemistä. Vai onko 30 %:n suojelu laskettu vähentävän Suomessa metsiä ja niittyjä? Onhan se mahdollista että ainakin metän kasvu vähenee sillä 1/3-osalla ja niityt pusikoituu pajukoiksi.
Tuleeko veteen bakteereja tai muuta haittaa, jos jättää varaajan veden väliaikaisesti lämmittämättä ? Olisi niitä (bakteereja) kai kylmässä vedessäkin, jos niitä käyttövedessä yleensä on.
Koko lauseen lukemisella asiayhteys paljastuu lukutaitoisille.