Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
1-2 uutta sellutehdasta pitäis rakentaa, tuottavat n. 2,5 x kulutuksensa verran sähköä sivutuotteena. Mutta pohjoisemmas, ei etelään.
Rinkopaneeleissakin on jo elonmerkkejä. Eilen tuottivat sähköä muutaman tunnin ajan mahtavat 60-80 W/h .
Siniheinäisyys taisi ollakin ravinnehärön aiheuttaman huonon metsittymisen merkkikasvi.
Pienaukkoihin ei joskus meinaa tulla uusia taimia millään vaikka aikaa kuluu. Sama juttu jotkut vanhat turvemaapellot . voi olla esim. 50 v. vanhaa peltoa ilman metsittymistä.
Huonot turvemaapellot on metsitetty pääosin ja uudet kasvaa nurmea rehuksi karjalle. Tärkeitä ne pellot on pitää kasvukunnossa huoltovarmuuden takia. 2. huoltovarmuuden heikkokohta on metsätiet ja pienet sillat jotka on kohta kaputt, jos ei liikene korjausvaroja valtiolta.
Voi ajatella vaikka niin, että kantohinnat on vieläkin liian alhaalla. Lapissa ei juuri kannata istuttaa metsää omin kustannuksin. Lapin kantohinnat on yli 20 % alle etelän hinnoista. Kiertoaika >100 v. Tosin nykyään ilmaston lämpeneminen ja sopivat uudistustoimenpiteet saa puut kasvamaan hyvin sielläkin isolla alueella ennen Tunturilappia.
Tulojen ja menojen erotushan se kiinnostaa. Miksi sitten tuloksi ei lasketa parempaa kantorahaa/ha, kun se on saatu korjuun jälkeen ? R.Ranta Olet, kaikella kunniotuksella, juuttunut niin siihen NNA;an että et näe metsää puilta.
Kaiketi pitäisi tietää myös runkolukusarja eli miten paljon mihinkin lpm-väliin on puita/ha. Mutta vaikuttaa olevan puita riittävästi seuraavaan korjuuseen kuitenkin noin arviona. Onhan siinä perää , että joskus kannattaa jättää juuri tukkipuumittoihin tulevat puut pystyyn eikä myydä pois kuitupuuhinnalla ainakaan. Alle 21cm :sta saa vain tyvitukin, nekin voi joskus kannattaa antaa kasvaa 2-3 tukin puiksi.
Vielä varmemmin Reima sai äherrettyä kommentin jossa on mainittu kepu ja tukipaketti .
Mutta jos lasketaan seuraaviin harvennuksiin mennessä eroa (prolongaamalla), niin se ylijäämä kertyy sitä suuremmaksi mitä suurempi on korko. Esim. 5 %:n korkokannalla 15 v:n päästä 1200 € olisi kasvanut niin että poimintahakkuun tulosta n. 65 mottia (40€ runkohinta)menisi peittämään sen kulun. Mitä suurempi korko, sitä suurempi ero seuraavilla hakkuukerroilla tasaikäisen hyväksi. Jossain kohtaa kiertoaikaa tasaikäinen menisi tod.näk. jk:n metsän tuoton ohi. Pukkala ja Tahvonen osaa varmasti %-laskut joten heidän ei kannata ottaa huomioon laskelmissaan kantohintaeroa päätehakkuun ja jk:n hakkuun välillä.
Sama näkyy kyllä NNA-laskelmissakin ; jos vuonna 0 on selvä ero tuloissa, niin se vaikuttaa selvästi koko kiertoajan kannattavuuseroon.
Uusi vuosi ja ”vanhat kujeet”.
Mikä olisi sitten se oikia malli joka AJ:lle kelpaisi ”todisteeksi”. P. Niemistön & kumpp. esitelmä esim. on hyvä malli niiden kulujen erojen suhteen. Siinä selvisi korjuukulujen eron olevan n. 2,5-4 €/motti päätehakkuun hyväksi. Kasvuero n. 21 %/kiertoaika. Avohakkuun ”ylijäämä” esimerkkikohteella uudistus-ja th-kulujen jälkeen oli 1200 €/ha. Mitä suurempi laskentakorkokanta, sitä heikommin jk menestyy vertailussa, jos ylijäämälle lasketaan sama korko.
Itse selvitin asian omasta mielestäni itselleni ihan selväksi joskus aikoja sitten mm. niillä exel -laskelmilla.
Eh:t tietysti enempi metsän ehdoilla.
Taantuma voi olla tulossa ja tod.näk. onkin. Silti puun kysyntä pysynee hyvänä puukaupan virtojen muututtua, turpeen noston loputtua ja uusien metsäteollisuuden investointien takia.