Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
ML:n blogin (08.-22) laskelman mukaan esim. Äänekosken tehdas kuittaa kuitupuun hinnan reilusti pelkällä ylijäämä energian tuotolla. Liki 40€ /motti tulee 25 snt/kWh hinnalla. Sahauksessa jo 9 snt/kwh energian keskihinnalla tukin hinta(=puolet hakkeena jonka arvo 90 € kaukolämpönä, 2000 kWh/m3) olisi n. 90 € tehdashintana.
Loppuvuoden e:n hinnat oli sen verran korkeat, että puut meni ilm. ilmaiseksi vaikka pientä nousua kantohinnoissa olikin.
Peitteisen metsänkasvatukset edut pitää löytää muualt akuin sen paremmasta kannattavuudesta koska niitä ei sieltä löydy kuin vain suht. harvoissa tapauksissa.
NNA:n laskennan käytöstä vertailulaskelmissa sen verran vielä , että useimmat sen käyttäjät unohtaa laskea mukaan jk-metsän ja päätehakkuumetsän kantohintojen tuloeron. Jos pystyyn jäävän puuston arvo onkin mukana , niin ainakin katorahatulon ero joka johtuu kalliimmasta korjuusta unohtuu poikkeuksetta jk-firmojen esittämistä malleista ja laskuista. Se ero on yleensä ratkaiseva kannattavuuden arvioinnin kannalta.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Selvää on että tavallista harvemmaksi harvennettu metsä kaatuu myrskytuulissa kaikkein helpoiten. Semmosen harveikon paikkokorjuusta on omakohtaista kokemustakin jossa oli yritetty jk-metsää tehdä paikkaan johon se ei sopinut.
Luonnonsuojelu on hyvä asia. ”Luontokatoa” ei kuitenkaan juuri ole, kun on pääosin muista asioista kysymys. Katoaahan sitä luontoa ennen kaikkea rakentamisen tieltä ; tuulimyllyalueiden , sähkölinjojen ja tunnin rata- hankkeiden yms. takia.
Metsien puolella suojeluasiat on enimmäkseen jo hoidettu kuntoon. On sertifioinnit uudistettuna (lisää melko paljon suojeltua metsää), vesiensuojelusysteemit, ötökkälaki, ls-laki ja metsälaki voimassa.
^ Mitäs tuo oli olevinaan ? ”Luontokato” mitään suojele…
Verot nousee siksikin, että korot nousee entisestään ja valtionlainojen hoitokulut samalla. Sähkön hinnat heittellee kuten pörssikurssit tekee oikein epävakaissa olosuhteissa. Autoverottomille akkuautoille on jo laadittu ajoneuvovero eli ei ole kellekään verotonta autoiluakaan (tulee sähköveron lisäksi) tulossa mikä olikin odotettavissa.
Risujen ja rankojen hinta oli kymmniä vuosia melkein 0 joten ei ole ihme että ala hiipui alkuinnostuksen jälkeen. Juuri kukaan ei myynyt sitä puuta eikä tekijöille ollut siten tarvetta.
Leppä ja koivu on hyviä polttopuiksi. Mutta klapikauppa vaatii rukkasenjälkiä paljon enemmän kuin puun pystykauppa. Siitä se hinta muodostuu. Leppä kasvaa kotimaisista puulajeista nopeiten ensimmäiset 20 v. ja samalla lannottaa typellä maata. Melko vaikea verrata laskien jotain polttopuunkasvatusta tukin kasvatukseen.
2-jaksonen ko-ku- kasvatus on yksi mahdollisuus käyttää hyväksi lehtipuiden hyvä kasvu . Tai juurikääpäalueilla pelkkä koivun kasvatus kuusisukupolvien välissä. Puulajien monimuotoisuusjuttu tulee siinä ohessa otettua huomioon.
N. 30 on harvennukselta sopiva pystyhinta kok:lle. Vaikka nyt sähkön hinta käykin väliaikaisesti alhaalla on energian keskihinta silti n.3 x :stunut ja puun e-arvo siinä samalla.
Tekopökkelöt muuten toimii aukoillakin kun uusi taimikko ehtii kasvaa sen 3-4 m pitkäksi siihen mennessä, kun eurokannot lahoaa.