Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Japanin tukki joka on lyhyempi kuin tavan 43 tukki, oli ainakin vielä joku vuosi sitten ostajan tukkilistalla. Veivät niistä sahattuja hirsiä japaniin rakennuspuiksi.
Uudet sellutehtaat käyttää ligniinin arvokkaampiin tuotteisiin nykyään, ennen se meni e:n tuotantoon mustalipeän mukana.
Ei ole R.Ranta noin. Opiskele kustannuslaskennan perusteita ja korkoakorolle laskenta erityisesti mitä se tarkoittaa.
Hyvää Uutta vuotta.
NNA antaa periaatteessa niin oikean lopputuloksen kuin se sillä tavalla on mahdollista laskea. Käytännössä siten laskemalla ei oteta huomioon nykytilannetta tarpeeksi hyvin, kun yleensä kyseessä on päätehakkuu tms. ja sen kannattavuusarvio. Yhtenä muuttujana on päätehakkuutulo. Itsensä pettämistä (komppaan Timppaa tässä) on kuvitella jonkin leimikon päätehakkuutulo edellisen puusukupolven tuloksi joka on diskontattu sen sukupolven 0-vuoteen. Teoriassa on sekin oikein mutta ei toimi niin käytännön laskennassa eikä toimissa. Pitäisi olla ihan selvä asia jokaiselle.
Siksi kun aikaväli on pitkä, on parempi laskea prolongaamalla nykyhetken tulot-menot erotusta alkuun eteenpäin lyhyemmällä aikaperspektiivillä kuin koko kiertoaika on. Korkoakorolle laskenta on NNA-laskelma toisin päin mutta on helpompi käsitellä lukuja niin koska nykyhetken vaikutus saadaan siinä paremmin esille.
Metsät on jo haluamassani kunnossa tällä hetkellä, kun harvennushakkuu tai th -rästejä ei ole.
Kaivinkone sopiikin paremmin giljotiinikouran alustaksi e-puun korjuuseen ja ensiharvennusmetsiin. . Eikä monen 10-tn konetta kun ne ei sovellu eh- kokoluokan metsiin ylileveine teloineen. Sehän selvisi jo viimestään uusimmasta MK:n tarkastuskertomuksesta.
Kauha tai koura. samalla tavalla toimii. Terästelaisella kaivinkoneella olen kyllä mätästänyt ja kaivanut ojia. Moni täällä ei ole tehnyt sitäkään, kun ei muuhun näemmä pysty kuin arvostelemaan.
Hakkuurästejä on jo 1,7 milj. ha harvennuksilla. Mutta ne ei ole E-Suomessa. Siinä se kasvu hyytyy pikkuhiljaa, kun ei tehdä harvennushakkuita.
Ajokoneissakin käytetään kaivinkoneen teloja niiden hyvän kantavuuden takia. Suht. tasaset maastot pitää tosin olla. Liukuesteenä toimii hätätapauksessa kaivinkoneessa sen kauha.
Jotkut jo kyllä väitti aiemmin ketjussa, että huonoista leimikoista se tarkastuksen huono tulos johtui. Nyt löytyi jo yksi syy lisää ; mo kopissa neuvomassa. 🙂
”Tulee se korkeampi kantohinta huomioitua seuraavan kiertoajan tuloissa,”
Mutta kuka käytännössä laskee noin ? ”Päivän kantohinta” ja tulo ratkaisee tulevaisuuden tuoton pitkälti. Ei menneisyyden NNA:lla (paljaanmaan arvojen laskennalla = kertautuvien kiertoaikojen summafunktion…) ole muuta virkaa muuten kuin teoriassa.
Eh-metsän lakiraja on kyllä alle 11-14 . Esim. 13 on vielä yleensä ihan sopiva min. tiheys männikössä. Lakiraja on muistaakseni vielä pari napsua alle min. PPA:n joka voi ainakin pohjoisessa ja kuivilla kasvupaikoilla olla 8-10.