Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Näätiä voi torjua tekemällä esim.. pöllöille pesäpöntön ykköspuuhun jonka tyvi on suojattu liukkaalla muoviputkella ja tarpeeksi kaukana vieruspuista jotta näätä ei yllä hypätä.
On jo ollut juttua, että muutama euro/motti on lisäkustannus korjuussa pienemmällä koneketjulla. Sen saa yleensä takasin parempana työnjälkenä ja tulona 2. harvennuksessa.
On niitä yrittäjiäkin joilla on pienempi kone ensiharvennusmetsiä varten. Taitaa olla vain joku joka ei sitä usko , että jossain toisaalla voi pärjätä metsään sopivammallakin kalustolla.
Tai sitten pitää siirtyä jk:een ja yläharvennuksien tekemiseen. Silloin mahdollisimman isosta koneesta on vain hyötyä muulle paitsi ei maaperälle.
Siinä pelkkä NNA meneekin harhaan, jos/kun ei oletukseen oteta kantorahan tuloeroja korjuutilanteessa. Se on selvää rahaa myyjälle, kun motilta saa tyypillisesti esim. 5 € enemmän kantorahaa. Sen jälkeen aletaan verrata muita tulo-ja menoeroja; mm. pystypuuston arvo/arvokasvu odotusarvona jatkossa, uudistuskulut, th -kulut jne.
Tosiaankin on tuottolaskuri. Sain oman palstan NNA:n liki 20 % paremmaksi tasaikäisen vaihtoehdolla. Ei siis valehdellut laskuri. Arvioidut ravinnepäästöt oli sitten suuremmat siinä, joka voi pitää paikkaansa ainakin suuruusluokaltaan.
Mutta tarkoitin ”oikeilla argumenteilla” esim. päätehakkuuleimikon todellisia tuloja – menoja lähtötilanteessa eikä teoriassa. Ja yksi puuttuva elementti on myös jalostuksen ja maanmuokkauksen tuoma kasvuetu.
Pörssisähköä voi nyt ostaa rajattomasti pienempi palkkaisetkin.
Keskipalkka on vähän yli 3900 €, 20 v. sitten se oli vähän yli 2200 €. Kantohinnassa ei inflaatio näy juuri ollenkaan. Jos näkyisi , olis kuk kantohinta n. 40 € nyt.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Yle radiossa silava ry:n puh.johtajan haastattelu. Eikun Silva se taisi olla.
”Avohakkuun jälkeen istutetaan tai kylvetään,kasvatetaan heinää, raivataan … Kulut 2000 /ha , tulot 10 cm paksuutta 20 vuodessa kasvaneista puista 1 €/kpl. ”
Kellä on kellä ei kulut tuota luokkaa. 10 cm paksuiksi ehtivät nykykuusetkin n. 15 vuodessa. Jatkuvasti unohtuu tuottovertailuissa (noilta jk-firmojen taholta) lähtötilanteen erot. En ole vastaan peitteisenä kasvatusta mutta pitäisi markkinoida oikeilla argumenteilla eikä väkisin väännetyillä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Avohakkuu ei ole ollenkaan huono idea jokatapauksessa. Miten puiden monimuotoisuutta saadaan lisää metsiin ellei esim. ötököiden syömää kuusikkoa uudistettaisi avohakkuulla ? Lehtipuukierto juurikäävän saastuttamalla alueella sama juttu. Hakkuukielto kuuluu niihin Vaaralan huonoihin ideoihin vaikka kuinka olisi luova henkilö kyseessä.
Hyvien selittelyjen jälkeen jää tähteelle kuitenkin se, että uutisen mukaan suurin syy ala-arvoiseen harvennusjälkeen on ollut liian leveät ajourat ja niiden risteyspaikat. Tuskinpa tarkastajat on niin noviiseja, että ei olisi selvinnyt tarkastuskohteista, jos syynä olisi ollut e-puukohteiden huono puusto.
Kuusten viljely on lopetettu Keski-Euroopassa (esim. Saksassa) ötökkätuhojen yleisyyden takia. Miten lie meillä paras toimia.
Suomessa taimien istutus on vähentynyt huomattavasti verrattuna Ruotsiin vaikka kuusia kasvatetaankin täällä pakostakin liian suurella alueella eli myös kuivilla-/kuivahkoilla kasvupaikoilla. Kesäkausien kuivuus ja lämpeneminen lisää varsinkin kuusikoiden hyönteistuhoja. Silti kuusten kasvu ei ole ainakaan toistaiseksi heikentynyt E-Suomessa. Ehkä ku-istutusten väheneminen on osin uuden metsälain ”ansiotakin” . Uudistusvelvoite on höllentynyt. Saattaa olla hyvä asiakin sekametsärakenteen aikaansaamiseksi metsiin. Jk:n lisääminen vaikuttaisi toiseen suuntaan.
Osan voi selittää em. syistä. Ne ei kuitenkaan selitä sitä, että 60 % on lakirajan alle harvennettu. Miksi yleensä on menty korjaamaan, jos metsä ei ole eh- kelpoista. lakirajat on tosi matalalla. Runkoluku tai PPA on ne käytettävät mittayksiköt.