Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Voi olla ainakin yleensä tukin käyttöarvo/motti parempi kuin kuitupuun. Puutavaraliikkeessä oli alennuksessa höylättyä mäntysoiroa; yli 4000 €/kiintokuutio. Lisäksi on hake ja puru joita käytetään jatkojalostuksessa myös.
Ensiharvennuspuu on muutenkin kuitupuuna jonkin verran vähäarvosempaa kuin tukkipuista (ja niiden latvoista) saatava selluainespuu.
Sellutonniin tarvitaan monta kuutiota kuitupuuta mutta paljon muutakin toki saadaan myös kuitupuista tehtyä kuin sellua.
Novkorod on alunperin ollut se pääpaikka ja mm. Moskova vain pieni kyläpahanen syrjässä. Nykyinen Kiova ja sen ympäristöalue keskeisin kauppapaikka.
N. 3 € oli kalliimpaa e-puun teko kuin olisi ollut kuitupuunkorjuu isommalla koneella pari v. sitten. Kemera on hyvä kaveri ja sen avulla kannattaa pienemmän puun korjuukin.
Polttopuun arvo on noussut joten parhaat puun osat kannattaa ottaa talteen tavalla tai toisella.
Hiilinielun kompensaatiokaupassa lisäys pitää olla selvästi todennettavissa. Kompensaatiossa erään uutisen mukaan hiilitn:n (CO2?) hinta on ollut vähän yli 10 €/tn (toteutuneissa kaupoissa) .
”Monimuotoisuuskompensaatio” voisi olla saman tyylinen myyntiartikkeli hiilipörssin ohessa. Mittayksiköiden laadinta tosin puuttuu vielä.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Kun energian keskimääräinen hinta on noussut n. 4 x:ksi, niin on siinä e-puun arvokin jo moninkertaistunut vaikka se ei välttämättä ainakaan heti näy puun ostohinnoissa kunnolla.
Jos aletaan kaatamaan polttopuuta lannaksi , pitää laskea sen puun kohonneen arvon vaikutustakin. Mutta jos haittaa muuta kasvua, niin parempi kaataa pois haitolta silti kuin pilata tulevat tukkipuut . Ehkä raivattavien puiden tyvien talteen ottaminen vois olla sopivan edullista manumenetelmän hyväksikäyttöä. Semmonen raivaushakkuu on paljon edullisempaa/motti kuin norm. min. 6 cm latvalpm:aan tekeminen.
Jokainen tietää , että th;t pitäisi tehdä mielellään ajoissa, mutta kun silti on niitä kohteita joissa se on jo myöhäistä, siksi on hyvä puhua muistakin vaihtoehdoista.
<iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
<div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>Tai sitten e-puuharvennus ennen kuin alkaa latvat harsiutumaan. Laatuharvennuksena.
Metsuri teki eh:n ja itse ajoin tr+peräkärry yhdistelmällä puut kevättalvella v.-05. Seuraava harvennus tehtiin siitä 12 v;n päästä ja hyvin onnisti. Ei lahoja kuin nimeksi puiden seassa. Konekorjuu ja urat sinne mihin konekuski ne teki. Onnistuu kun osaa ja itse tekee.
Hömötiaisille pitää jättää lahoja lehtipuita. Siitä on kuulemma puute. Säästöpuukannot ajaa saman asian kunhan ehtivät lahoa.
Yes I understand English quite well and know what ekv tn means but thanks anyway Kurki.
Kaasujen kulku ilmakehässä vain kiinnostaisi. Tarpeeksi korkealla kaasut ionisoituu mutta miten alempana käyttäytyvät ja vaikuttavat suhteessa toisiinsa, siitä ei ole tarkempaa tietoa.
Jos ajoura on eh:ssa esim. 3 m pienkoneelle,niin ei ne reunapuut saa mitään kasvuetua. 4 -4,5 m uraleveydellä saavat jo mutta 2. harvennuksessa ei urien paikalla ole enää väliä seuraavaan korjuuseen jäävien puiden kasvun suhteen. Voi tietysti olla niin ”huono tuuri”, että eh;n jälkeen reunapuut on vaurioituneet mutta silloin on ollut vikaa korjuutyylissä jossain kohtaa.
Yleensä reunapuiden kasvu kiihtyy myös reunojen liikaharvuuden vuoksi.